mirja, kohteen Kävelijä Mirja Kärnä tekijä

Author: mirja (Page 1 of 3)

Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta

On 18 helmikuun, 2020

Professori Danah Zohar on henkisen älyn pioneereja ja hän on kirjoittanut henkisestä älykkyydestä useita kirjoja. Zoharin ajattelu ja näkökulmat pohjautuvat usein kvanttifysiikkaan, josta hän ammentaa tuoreita näkökulmia sekä ihmisen henkilökohtaiselle että yrityksen organisaatiotasolle.

Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta Danah Zoharin mukaan

Tässä artikkelissa käyn läpi Danah Zoharin Spiritual Capital -kirjassa esittelemän kahdentoista kohdan listan henkisestä älykkään ihmisen ominaisuuksista.

1. Itsetuntemus
Itsetuntemus on pohja ihmisen sisäiselle kompassille, jonka kautta ihminen on kosketuksissa sisällään olevaan vastuullisuuteen eli omatuntoon. Itsetuntemuksessa syvyyttä löytänyt ihminen on tietoinen siitä mihin hän uskoo, mitkä ovat hänen arvonsa ja mikä motivoi häntä syvällä tasolla. Hän myös tiedostaa elämän syvemmän tarkoituksensa.

2. Spontaanisuus
Spontaanisuus sanan latinankieliset juuret ovat samat kuin sanoilla vastaus (response) ja vastuullisuus (responsibility). Zoharin mukaan syvällinen spontaanisuus ei ole impulsiivisuutta tai pelkästään hetkessä reagoimista, vaan se on vilpitöntä vastaamista läsnäolevaan hetkeen ja vastuunottamista siitä. Spontaanisuus on lapsenkaltainen vilpitön reagoiminen, ilman menneisyyden painolastia. Silloin ihminen on autenttisesti läsnä nykyhetkessä ja ottaa vastaan kaiken sen mitä se sillä hetkellä sisältää.

3. Arvot ja visio ohjaavat elämää
Visio pohjautuu ihmisen arvoihin. Zohar vertaa arvoja kvanttienergiaan, joka saa asiat tapahtumaan. Kun ihmistä ohjaavat arvot ja visio, hän on idealistinen, epäitsekäs ja asialleen omistautunut. Tällaisen ihmisen toiminta kumpuaa periaatteista ja syvistä uskomuksista ja hän elää elämäänsä niiden mukaisesti.

4. Holistisuus
Holistista systeemiä ei voida purkaa erillisiin osiin menettämättä jotakin perustavanlaatuista, sillä se on rakentunut kokonaisuudeksi osiensa myötä ja niiden vuorovaikutuksessa. Henkisessä älykkyydessä holismi tarkoittaa sitä, että ihminen näkee laajempia kuvioita ja niiden suhteita toisiinsa. Syvimmässä henkisessä merkityksessä holistisuus tarkoittaa äärettömyyden näkemistä rajallisessa muodossa. Holistiset ihmiset luottavat usein intuitioon, ovat reflektiivisiä ja avarakatseisia.

5. Myötätunto
Myötätunnon latinankieliset juuret tarkoittavat kirjaimellisesti kanssatuntemista (feeling with). Myötätunto ei tarkoita sitä, että ihminen tietää toisen ihmisen tuntemat tunteet, vaan se tarkoittaa että hän todellakin tuntee toisen tunteet itsessään. Myötätunto on syvää empaattisuutta ja myötäelämistä. Jotta ihminen voi olla aidosti myötätuntoinen, hänen tulee olla riittävän rohkea olla haavoittuva ja hyväksyä ne osat itsessään.

6. Erilaisuuden arvostaminen
Tämä Zoharin malli perustuu kompleksiiviseen adaptiiviseen järjestelmään (kuten esim. ihminen, elämä tai organisaatio) ja sellainen kukoistaa erilaisuuden rikkaudesta. Aito erilaisuuden arvostaminen tarkoittaa, että ihminen rakastaa tai vähintäänkin arvostaa korkealle toisia ihmisiä ja heidän eriäviä mielipiteitään, eikä väheksy heidän erilaisuuttaan. Ihminen näkee erilaisuudessa mahdollisuuksia. Samaan aikaan ihminen kunnioittaa sekä omaa näkökulmaansa että toisen näkökulmaa ja pitää niitä molempia arvokkaina.

7. Itsenäisyys
Itsenäisyys (tai kenttäriippumattomuus, joka on suora suomennos Zoharin kirjassa käyttämästä termistä) on kykyä seisoa oman vakaumuksen takana, vaikka se olisi vastoin muiden näkemyksiä. Se tarkoittaa myös kyvykkyyttä irrottautua myös omista pinttyneistä mielen liikkeistä. Syvästi itsenäinen ihminen on vapaa omista mielihaluistaan, vihastaan, katkeruudestaan, kateudestaan, tarpeesta saada kehuja tai oikeutusta sekä suosion tuomasta mielihyvästä. Nuo mielen ominaisuudet eivät edistä ihmisen mentaalista vapautta, vaan kahlitsevat. Jotta ihminen voi olla itsenäinen, hänellä täytyy olla kyky jatkaa omalla tiellään yksinäisyyden tunteista huolimatta.

8. Taipumus kysyä syvällisiä miksi -kysymyksiä
Tämä taito on perustana kriittiselle ajattelulle ja tieteen tekemiselle, sillä se on jatkuvan tutkimuksen hengen mukaista. Taipumus kysyä miksi-kysymyksiä kumpuaa ymmärtämisen tarpeesta. Siihen liittyy taipumus kieltäytyä ottamasta mitään itsestäänselvyytenä. Tämän ominaisuuden kehittäminen edellyttää rohkeutta kysyä, avoimuutta ja sitä, että haluaa tarkastella asioita pintaa syvemmältä.

9. Kyky vaihtaa näkökulmaa
Tämän transformatiivisen ominaisuuden ydin on kyky käydä läpi uudelleen menneisyys eri perspektiivistä ja kuvitella uusi tulevaisuus. Näkökulman vaihdos voi olla tilaa koskeva, jolloin perspektiivi laajenee maantieteellisesti tai se voi olla aikaa koskeva, jolloin asiaa tarkastellaan laajemmassa aikamittakaavassa. Ihmiset, jotka kykenevät vaihtamaan hallitusti näkökulmaa ovat visionäärejä, jotka pystyvät kuvittelemaan tulevaisuuden, jota ei vielä ole olemassa. Kun ihmisellä on näkökulman vaihtamisen kyky, hän pystyy ongelmatilanteessa ottamaan etäisyyttä ja näkemään siitä avaramman kokonaiskuvan.

10. Kyky muuntaa vastoinkäymiset voimaksi
Tämän ominaisuuden ilmentäminen vaatii rohkeutta katsoa silmiin omia heikkouksiaan, puutteitaan ja menneitä virheitä sekä kykyä kasvaa niiden yli oppimalla niistä. Tämän kyvyn omaava ihminen näkee vastoinkäymiset mahdollisuuksina. Hän on myös sinnikäs.

11. Nöyryys
Nöyryys on tervettä itsekriittisyyttä. Se vapauttaa meidät erillisyydestä sekä egon ja itsetärkeyden päähänpinttymistä. Nöyrä ihminen on tietoinen siitä miten paljon omat saavutukset ovat riippuvaisia toisten ihmisten välittömästä tai välillisestä avusta tai siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nöyryys kumpuaa usein oivalluksesta, että tietää olevansa vain yksi näyttelijä suuremmassa näytelmässä, jolloin ihmisellä on syvällinen vaisto omasta todellisesta paikasta maailmassa. Henkisellä tasolla nöyryys avaa meille oivalluksen siitä, että meidän tärkeytemme juontaa juurensa jostakin syvemmästä kuin egon saavutuksista.

12. Vaisto kutsumuksesta
Vaisto kutsumuksesta on aktiivista vision täytäntöönpanoa. Sanan latinankielinen pohja on “ottaa vastaan pyhiä määräyksiä, olla kutsuttuna Jumalan toimesta”. Vaisto kutsumuksesta on syvällisen henkilökohtaisen tarkoituksen oivaltamista ja asettamista täytäntöön. Se on syvällisempää kuin kunnianhimo tai päämäärän tavoittelu. Se usein muodostuu selkeäksi, kun ihminen seuraa inspiraatiotaan. Ihmiset, jotka kokevat kutsumusta ovat usein huomaavaisia ja pitävät jalat maan pinnalla. He säteilevät usein sellaista elinvoimaa, joka inspiroi muita.

Lisätietoa Danah Zoharista

Tässä artikkelissa esitellyn Zoharin henkisen älyn ominaisuuksien lista pohjautuu kompleksiseen adaptiiviseen järjestelmään, joka on monista eri osista koostuva kompleksinen kokonaisuuskudelma, jossa eri osien suhteet ja vaikutukset eivät ole selkeästi hahmotettavissa. Se sisältää kompleksiivisuuden lisäksi kyvyn oppia ja tunnistaa hahmoja ja kokonaisuuksia. Esimerkkejä kompleksesta adaptiivisesta järjestelmästä ovat ihminen, elämä, evoluutio tai organisaatio.

Zohar listaa kirjassaan kymmenen ominaisuutta kompleksisesta adaptiivisesta järjestelmästä ja muuntaa ne henkisen älykkyyden ominaisuuksiksi. Kaksi viimeistä Zoharin listan ominaisuutta perustuvat kautta historian henkisestä kirjallisuudesta tunnistettuihin ominaisuuksiin.

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen:
mirja.karna@gmail.com

Lähteet:
Tämän artikkelin tiedot ovat vapaasti suomennettu Danah Zoharin kirjasta Spiritual Capital.

Zohar, D. and Marshall, Ian. (2004) Spiritual Capital: Wealth We Can Live By. Bloomsbury. Clays Ltd, St Ives plc.

Danah Zoharin kotisivut. http://danahzohar.com/www2/?p=58 Viitattu 18.2.2020.

Artikkeli sisältää affiliate-linkkejä.

Henkisen älyn määritelmiä

By mirja

On 12 helmikuun, 2020

In Älykkyys, Henkinen äly, Psykologia, Tiede

Henkinen äly (spiritual intelligence) on vielä aika hajanainen ja kirjava käsite. Sen vuoksi siitä on olemassa iso joukko erilaisia määritelmiä. Tässä artikkelissa esittelen sinulle tutkijoiden ja tietokirjailijoiden ajatuksia ja määritelmiä henkisestä älystä.

Henkinen äly nähdään usein jokaisen ihmisen synnynnäisenä, joko uinuvana tai aktiivisena, ominaisuutena, jota voi elämän myötä kehittää. Kun ihminen on löytänyt syvällisen itsetuntemuksen kautta oman henkisen älykkyydensä äärelle, hän voi alkaa käyttämään sen tuomaa viisautta jokapäiväisessä elämässään. Ensimmäisen tieteellisen mallin henkiselle älylle luonut psykologian professori Robert Emmons (2000) määritteleekin henkisen älyn biologiseksi potentiaaliksi hyväksikäyttää henkistä informaatiota ongelmanratkaisussa.

Henkiseen älyn perusta on ihmisen itsetuntemuksessa, joka on osa tunneälyä. Dorothy A. Siskin (2002) mukaan, joka on parhaiten tunnettu tutkimuksestaan ja työstään lahjakkaiden lasten koulutuksen eteen, määrittelee henkisen älyn syväksi itsetuntemukseksi, jossa ihminen on tietoinen itsensä eri ulottuvuuksista, jotka ovat mieli, keho ja henki.

Syvällisen itsetutkiskelun ja erilaisten reflektiivisten harjoitusten kautta ihminen voi löytää henkisen älykkyyden äärelle. Psykoterapeuttina työskennellyt Vaughan on työssään havainnut, että henkinen älykkyys avaa ihmisen sydämen, selventää mieltä, inspiroi sielua, ja auttaa ihmisen psyykettä liittymään taustalla olevaan perimmäiseen olemisentilaan. (Vaughan, 2002.)

Henkinen älykkyys auttaa ihmisen psyykettä liittymään taustalla olevaan perimmäiseen olemisentilaan.

Vaikka henkinen älykkyys on käsitteenä uusi, ei se ole itse kokemuksena ole mitään uutta. Eri henkisten perinteiden harjoittajat ja mystikot ovat sanoittaneet vuosituhansia tämän saman kokemuksen, jota tässä yhteydessä kutsumme henkiseksi älyksi, eri puolia. Filosofian tohtorin ja psykologian opettajan David B. Kingin (2008) mukaan henkinen äly on joukko joustavia henkisiä voimavaroja, jotka myötävaikuttavat aineettoman ja yliaistillisen näkökulman tiedostamiseen ja joustavaan soveltamiseen, siten että se johtaa syvälliseen eksistentiaalinen pohdiskeluun, merkityksellisyyden lisääntymiseen, yliaistillisen minuuden tunnistamiseen ja henkisten tilojen mestarilliseen taitamiseen.

Usein ihmisen ohjautuvat ulkoisista tavoitteista käsin, mutta henkisesti älykäs ihminen ohjautuu ensisijaisesti sisältäpäin. Spiritual intelligence in Leadership -kirjan kirjoittanut Sarah Alexanderin mukaan henkinen älykkyys on jokaisesta ihmisestä löytyvää sisäistä tietoa, viisautta sekä syvällistä ymmärtämistä. Ihmisen henkinen älykkyys sisältää tietämyksen elämämme perimmäisen tarkoituksesta sekä yksittäisen ihmisen tasolla että kollektiivisesti. Sarahin mukaan henkinen älykkyys onkin täydellinen sisäinen ohjaussysteemi. (Sarah Alexander 2016.)

Henkinen älykkyys on täydellinen sisäinen ohjaussysteemi.

Henkiseen älykkyyteen liittyy vankasti elämän kokeminen merkitykselliseksi sekä arvopohjainen ajattelu ja toiminta. Tietokirjailijoiden puolelta henkisen älyn pioneeri ja siitä monta kirjaa kirjoittanut Danah Zohar määrittelee henkisen älyn syvälliseksi sielun älykkyydeksi, jonka kautta meillä on pääsy syvimpiin merkityksellisyyden kokemuksiin, arvoihin, päämääriin, ja motivaatioihin (Zohar 2004, 2000).

Zoharin kanssa samoilla linjoilla on psykologi, tutkija ja tietokirjailija Richard N. Wolman, joka painottaa merkityksellisyyden lisäksi syvällisten kysymysten pohtimista sekä yhteyttä. Hän määrittelee henkisen älykkyyden autenttiseksi älykkyydeksi, joka kattaa ajattelun, käsitteellistämisen sekä ongelmanratkaisun. Wolman kirjoittaa, että henkinen äly on inhimillinen kyvykkyys kysyä syvällisiä kysymyksiä elämäntarkoituksesta ja samaan aikaan kokea saumatonta yhteyttä sekä toisten kanssa että maailman kanssa, jossa elämme. (Wolman, 2001.)

Henkisen älyn kautta meillä on pääsy syvimpiin merkityksellisyyden kokemuksiin, arvoihin, päämääriin, ja motivaatioihin.

Henkistä älykkyyttä itsessään kehittäneen ihmisen lähellä on usein rauhan ja turvallisuuden ilmapiiri. Amerikkalaisen Deep Change yrityksen perustajan ja henkisestä älystä oman mallin luoneen tietokirjailijan Cindy Wigglesworthin (2012) mukaan henkinen älykkyys on tilanteesta riippumatonta taitoa toimia viisaasti ja myötätuntoisesti, samalla säilyttäen sekä ulkoisen että sisäisen rauhallisuuden.

Lue lisää aiheesta!

>> Kuuntele podcast siitä, miten artikkelin kirjoittaja itse löysi henkisen älyn äärelle

>> Lue lisää monia tutkijoita henkisen älyn äärelle innoittaneesta moniälykkyysteoriasta

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Lähteet:
Alexander Sarah (2016) https://www.youtube.com/watch?v=Lb-9b68ennY Viitattu 18.12.2019.

Emmons, Robert, A. (2000) Is Spirituality an Intelligence? Motivation, Cognition, and the Psychology Of Ultimate Concern. The International Journal for the psychology of the Religion. 10:1, 3-26.

King, D. B. (2008). Rethinking claims of spiritual intelligence: A definition, model, & measure. Unpublished master’s thesis, Trent University, Peterborough, ON, Canada.

Sisk, D. (2002). Spiritual Intelligence: The Tenth Intelligence that Integrates all other Intelligences. Gifted Education International, 16(3), pp. 208-213.

Vaughan, F. (2002). What is Spiritual Intelligence? Journal of Humanistic Psychology, 42(2), pp. 16-33.

Wigglesworth Cindy (2012). SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence. SelectBooks, Inc. New York.

Wolman Richard (2001). Thinking with Your Soul. Randon House, Harmony Books, New York.

Zohar, D. and Marshall, Ian. (2004) Spiritual Capital: Wealth We Can Live By. Bloomsbury. Clays Ltd, St Ives plc.

Zohar, D. and Marshall, Ian. (2000) Spiritual Intelligence: The Ultimate Intelligence. Bloomsbury. Great Britain, Clays Ltd, St Ives plc.

Kuvat: Pixabay

Pitkät kävelyt henkisen älyn äärelle

By mirja

On 8 tammikuun, 2020

In Henkinen äly, Oma tie, Podcast

Tässä podcastissa tarinoin siitä miten löysin henkisen älyn äärelle ja miten yhteys itseen, yhteys toisiin ihmisiin ja yhteys elämään malli henkisestä älystä muodostui.

Kesto noin 45 minuuuttia.

Lue lisää aiheesta!

>> Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta

>> Tutkijoiden ja tietokirjailijoiden määritelmiä siitä, mikä henkisen äly oikeastaan on

Podcastin tekijä Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.
Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Blogin kaikki artikkelit

By mirja

On 7 tammikuun, 2020

In Luovuus

Tämä on blogin jatkuvasti päivittyvä sisällysluettelo, joka sisältää listattuna kaikki blogin artikkelit.
Kolme uusinta artikkelia on merkitty tähdillä. ***

HENKINEN ÄLY
– Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta
– Pitkät kävelyt henkisen älyn äärelle (podcast, kesto 45 min.) ***
– Henkisen älyn määritelmiä ***
– Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta Zoharin mukaan ***

TUNNEÄLY
– Tunneäly
– Daniel Goleman: Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset

LUOVUUS
– Viisi salaisuutta siitä, miten uskallat elää luovasti
– Miten voit olla vapaasti luova – ja silti saavuttaa päämääriä?
– Millainen on luova prosessi?

KUTSUMUS
– Vapaudu rohkeaksi itsensä toteuttajaksi
– Sisäinen näky elämäntehtävästä avaa tien luovaan potentiaaliin

HYVINVOINTI
– Miksi elämä on kiireinen suoritus?
– Kun henkinen bensa loppuu, mene metsään

YHTEYS ELÄMÄÄN
– Paluu oman itsen äärelle
– Nopea intuitio ja hidas järki

PSYKOLOGIA YLEINEN
– Mielen salat -kirja

Tunneäly

By mirja

On 31 joulukuun, 2019

In Älykkyys, Henkinen äly, Luovuus, Motivaatio, Psykologia, Tiede, Tunneäly, Työhyvinvointi

Mikä on tunneäly? Tunneäly on Daniel Golemanin vuonna 1995 lanseeraama älykkyys, joka sisältää Howard Gardnerin (1983) moniälykkyysteorian kaksi viimeistä älykkyyden muotoa; intra- ja interpersoonallisen älykkyyden.

Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 7 min.)

Intrapersoonallinen älykkyys on ihmisen kykyä ymmärtää omaa itseään ja interpersoonallinen älykkyys taasen kuvastaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Daniel Goleman jatkoi siis Gardnerin tieteellistä työtä, yhdisti nämä kaksi termiä ja alkoi kutsumaan sitä tunneälyksi.

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää.

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää. Hän pystyy johtamaan itseään, koska hän on tietoinen omista tunteistaan, voimavaroistaan ja osaamisestaan. Sen lisäksi hän tulee toimeen erittäin hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tunnemaailmaansa, motiivejaan ja lukee vaivattomasti ihmisten sanatonta viestintää.

Goleman (1995, 2014) jakoi alunperin tunneälyn viiteen ja myöhemmin neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta.

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Goleman jakaa tunneälynsä nelikentän kahteen eri joukkueeseen riippuen siitä auttavatko ne ihmistä tulemaan toimeen itsensä vai toisten ihmisten kanssa.

Henkilökohtaiset tunnetaidot auttavat ihmistä tulemaan paremmin toimeen itsensä kanssa ja ne ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Itsetuntemukseen kuuluu tietoisuus omista tunteista, itsearviointi sekä itseluottamus. Itsehallintaan kuuluu taas itsekuri, luotettavuus, tunnollisuus, joustavuus sekä innovatiivisuus. Motivoitumiseen kuuluu kunnianhimo, sitoutuminen, aloitekyky ja optimismi.

Nämä kaikki ovat taitoja, jotka auttavat johtamaan omaa työtä ja näkemään sen mikä on itselle ominaista ja sopivaa. On ihana huomata, että tunnetaidoilla varustetut ihmiset harvoin toimivat sydämensä ääntä vastaan, muuten kuin ehkä tietoisesta valinnasta käsin.

Golemanin (1998) mukaan tunneälykkään ihmisen sosiaalisiin taitoihin kuuluu empatia ja sosiaaliset kyvyt. Sosiaalisia kykyjä ovat vaikuttaminen, viestintä, ristiriitojen hallinta, johtajuus, muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö ja tiimityötaidot. Empatiaan kuuluu taas muiden ymmärtäminen ja kehittäminen, palvelualttius, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys.

Universaalit perustunteet

Yhdysvaltalainen psykologi Paul Ekman on tehnyt pioneerityötä tunteiden tulkitsemisessa. Hän on havainnut, että perustunteisiin liittyvät kasvonilmeet, joita hän kutsuu mikroilmeiksi, ovat universaaleja. Ympäri maailman ja kulttuurista riippumatta ihmiset siis ilmaisevat tunteitaan hyvin samankaltaisilla ilmeillä.

(Tässä välissä sulle vinkkivitosena tiedoksi se, että Paul Ekmanin työhön perustuu mielenkiintoinen tv-sarja nimeltä Paljastavat valheet. Suosittelen!)

Ekman (2003) jakaa tunteet neljään perustunteeseen, jotka ovat pelko, viha, suru ja mielihyvä. Goleman (1995) vuorostaan luettelee Tunneäly -kirjassaan Ekmannia hieman laajemman perustunteiden joukon. Siinä perustunteet ovat viha, suru, pelko, nautinto, rakkaus, yllätys, inho ja häpeä.

Perustunteet eivät Ekmanin mukaan varsinaisesti esiinny niin sanotusti yhtenä yksittäisenä tunteena, vaan paremminkin teemana, joka on joukko eritasoisia, mutta samansuuntaisia tunteita. Esimerkiksi vihan tunneperhe sisältää erilaisia vihan variaatioita ärtyneisyydestä aina raivoon asti.

Itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Tunteita ilmaistaan muun muassa äänensävyn, ilmeiden ja kehon asentojen kautta. Jotta ihminen voi tulkita toisten sanatonta tunneviestintää, hänellä täytyy olla itsekuria ja itsetuntemusta. Jos ihminen ei hallitse omia tunteitaan, eikä erota niitä eli ei osaa nimetä kehollisia tuntemuksiaan tunteiksi, hän ei myöskään voi ymmärtää toisten ihmisen tunteita (Goleman 1998). Näin ollen itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Goleman (1998) painottaa vuorovaikutuksessa empatiaa, jonka ydin on toisten ihmisten tunteiden tunnistamisessa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan asiakasprojektin ohjaajien ilmaisema empatia oli yksi pääelementti innovaatioiden syntymisessä (Montonen & all, 2015).

Ihmisen aivot eivät ole staattinen elin, jossa tieto kulkee pelkästään vanhoja kuluneita ratoja pitkin (vaikka joskus se siltä tuntuisikin!). Aivot ovat plastiset ja siellä kulkevat hermoverkot muovautuvat läpi elämän. On toki totta, että tietyt opitut ajattelumallit ja tavat ovat tiukassa, mutta sinnikkäällä työllä myös syvään uurtuneita ajatuskulkuja voidaan muuttaa.

Ihminen, joka ei ole oppinut ottamaan toisia huomioon ja tarkastelemaan toisten ihmisten tunteita mm. kasvojen ilmeistä, äänensävystä, kehonkielestä ja sanojen valinnasta, voi oppia toimimaan toisin. Tunneälyä ja empatiaa voi nimittäin oppia ja opettaa. Myönteistä kehitystä tällä alueella on huomattavissa, sillä peruskoulussa on alettu kiinnittää huomiota tunnetaitojen opettamiseen.

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan eri älykkyyksien kehitys tulee etenemään. Empatia on nimittäin luokiteltu myös yhdeksi henkisen älyn muodoksi (Wigglesworth, 2012). Henkisen älyn pioneerin Danah Zoharin (2005) mukaan tunneäly on pohja henkiselle älylle. Joten tunteiden ääreltä ei ole enää pitkä matka henkisen älykkyyden äärelle. Zohar (1997) kirjoittaakin, että tulevaisuuden organisaation tuleekin vaalia kolmenlaista älykkyyttä; mentaalista älykkyyttä, tunneälyä sekä henkistä älykkyyttä.

Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli Daniel Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly -uusimmat oivallukset.

Artikkeli Howard Gardnerin moniälykkyysteoriasta, joka edelsi Golemanin tunneälyä.

Tai katso video, jossa kerron Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly.

Lähteet

Ekman, Paul (2003.) Emotional revealed, New York, Holt Paperpacks.
Ekman, Paul (nettisivut)
www.paulekman.com/blog/emotion-families-part-1/ Viitattu 31.12.2019
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Goleman Daniel (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset. Samsaraa tasapaino-oppaat.
Goleman Daniel (1998). Tunneäly työelämässä. Otava.
Goleman Daniel (1997). Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.
Goleman, Daniel (1995). Emotional intelligence. New York: Bantam Books.
Montonen, T., Eriksson, P. & Lehtimäki, H. (2015). Empathic facilitation in innovation: Combining diagnostic and dialogic practices. Int. J. of Services Technology and Management, 21(1/2/3), . doi:10.1504/IJSTM.2015.071100
Wigglesworth Cindy (2012). SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence. SelectBooks, Inc. New York.
Zohar, D. (2005). Spiritually intelligent leadership. Leader to Leader, 2005 (38), pp. 45-51. doi:10.1002/ltl.153
Zohar, D. (1997). Rewiring the Corporate Brain: Using the New Science to Rethink.

11.2.2020: Artikkeliin lisätty tieto, että Goleman jakoi alunperin (1995) tunneälyn viiteen ja myöhemmin (2014) neljään eri osa-alueeseen.

Kuvat: Pixabay

Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta

By mirja

On 11 joulukuun, 2019

In Älykkyys, Henkinen äly, Motivaatio, Psykologia, Tiede

Tässä artikkelissa esittelen sinulle Howard Gardnerin moniälykkyysteorian kahdeksan (ja puoli) erilaista älykkyyttä. Puolikas älykkyys viittaa henkiseen älyyn, jota Gardner ei ole kokonaisuudessaan ottanut mukaan teoriaan. Sen kohdalla kerron Gardnerin perusteluja ja ajatuksia tästä päätöksestä.

Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 11 min.)

Yleisesti älykkyys nähdään kykynä ratkoa ongelmia; oppia tietoa ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Perinteisesti älykkyydeksi on luettu loogis-matemaattinen älykkyys.

Älykkyyden monimuotoisuus otti aimoharppauksen avarampaan näkökulmaan 1980-luvun alussa, kun yhdysvaltalaisen psykologi ja tutkija Howard Gardner julkaisi moniälykkyysteoriansa. Siinä, silloin noin neljäkymmentävuotias, Gardner jakoi älykkyyden ensin seitsemään ja myöhemmin kahdeksaan (tai 8 ½ ) eri kategoriaan.

Gardnerin teorian mukaan älykkyydet ovat visuaalis-avaruudellinen, kehollis-kinesteettinen, musikaalinen, kielellinen, loogis-matemaattinen, intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys. Myöhemmin hän harkitsi kahden uuden älykkyyden lisäämistä, jotka olivat henkinen älykkyys ja naturalistinen älykkyys. Näistä hän sisällytti teoriaansa naturalistisen älykkyyden.

Seuraavassa esittelen tarkemmin Howard Gardnerin moniälykkyysteorian eri älykkyyksien lajit:

1. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys
Tämä älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä tilan ja asioiden visuaaliseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. Käytännössä näitä ominaisuuksia tarvitaan eri kohteiden suhteiden ja etäisyyksien hahmottamiseen. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on erittäin tarpeen esimerkiksi silloin kun vaelletaan matkapuhelinverkon ulottumattomissa Lapin erämaassa, vettä sataa kuin saavista kaatamalla, on kylmä ja kolea, nälkä ja väsymys – ja pitäisi hahmottaa kartan avulla miten päästään mahdollisimman nopeasti lähimmälle autiotuvalle. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on tärkeää muun muassa lentokapteenin, merimiehen tai arkkitehdin ammateissa.

2. Kehollis-kinesteettinen älykkyys
Kehollis-kinesteettinen älykkyys viittaa ihmisen kykyyn hallita kehoaan joko kokonaisvaltaisesti tai joiltain osin, esimerkiksi kädentaitojen kautta. Tätä älykkyyttä kutsutaan myös liikunnalliseksi älykkyydeksi.

Olisi toivottavaa, että omaat kehollis-kinesteettistä älykkyyttä silloin, kun päätät Itävallan hiihtoloman kunniaksi kokeilla syöksylaskua ja kiitää mahdotonta kyytiä alppien rinteitä alas tai silloin kun Lapin ruskaretkellä löydät käteen sopivan pahkan ja päätät kovertaa siitä syntymäpäivälahjaksi rakkaimmallesi nimikoidun kuksan.

Monia kehollis-kinesteettisesti älykkäitä ihmisiä löydät käsityöläisistä, huippu-urheilun parista tai vaikkapa kesäisenä yönä lavatanssin pyörteistä.

3. Musiikillinen älykkyys
Musiikillinen älykkyys viittaa sävelkorkeuden, soinnin ja rytmin tajuun. Voit googlettaa YouTubesta “Aretha Franklin” ja löydät yhden esimerkin musiikillisesta älykkyydestä.

Tämän älykkyyden taitajia on erityisesti musiikkialalla. Ehkä yksi monimuotoisimmista musiikillisen älykkyyden multitalentin ilmentymästä on kapellimestarin ammatti.

4. Kielellinen älykkyys
Kielellinen älykkyys viittaa taitoon käsitellä ja tulkita sanoja. Se on herkkyyttä tunnistaa sanojen vivahteita ja asetella niitä soljuvaan järjestykseen ja rytmiin. Yksi sanataitureista, jota suorastaan fanitan, on tamperelainen runoilija Arto Lappi. Kielellisen älykkyyden taitajia löydät muun muassa toimittajan, kirjailijan ja runoilijan ammateista.

5. Loogis-matemaattinen älykkyys
Loogis-matemaattinen älykkyys viittaa nimensä mukaisesti kykyyn ratkoa ongelmia logiikan ja matematiikan kautta. Älykkyyteen kuuluu kyky käsitteellistää asioita ja hahmottaa eri asioiden tai symboleiden suhteita toisiinsa. Looginen päättelykyky on edellytys tieteen tekemiseen ja se on usein pohjana yleistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.

Mietin kauan kuka voisi olla hyvä esimerkki loogis-matemaattisesti älykkäästä ihmisestä. Sitten minulla välähti! Vuonna 2017 tieteen akateemikoksi nimitetty filosofi ja matemaatikko Ilkka Niiniluoto on ehdottomasti yksi parhaita esimerkkejä tähän älykkyyteen.

Klikkaa tästä ja pääset kuuntelemaan Sari Valton toimittamaa radio-ohjelmaa, jossa allekirjoittanut eli kävelijä Mirja Kärnä keskustelee filosofi Ilkka Niiniluodon kanssa onnellisuudesta.

6. Intrapersoonallinen älykkyys
Intrapersoonallinen älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä itsetuntemukseen. Intrapersoonallisesti älykkäällä ihmisellä on herkkyyttä havainnoida ajatuksiaan ja tunteitaan, sekä motivoida itseään toimimaan kohti päämäärää. Gardnerin mukaan intrapersoonallinen älykkyys on tavoite jokaiselle ihmiselle, jotta hän voi toimia viisaasti jatkuvassa muutoksessa olevassa modernissa yhteiskunnassa.

7. Interpersoonallinen älykkyys
Interpersoonallinen älykkyys on sosiaalista älykkyyttä. Se viittaa ihmisen kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä, heidän tunteitaan, motiivejaan ja aikomuksiaan. Interpersoonallisesti älykäs ihminen on hyvä ihmistuntija ja hän pystyy helposti tunnistamaan ryhmädynamiikkan eri osa-alueet. Tätä älykkyyttä tarvitaan toimiessa terapeuttina, ihmisten johtajana tai vaikka rauhanneuvottelijana.

Intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys muodostavat yhdessä Daniel Golemanin tunnetuksi tekemän tunneälyn.

8. Naturalistinen älykkyys
Sitten moniälykkyysteorian julkaisun Gardnerille ehdotettiin useita uusia älykkyyksien lajeja. Sen myötä hän alkoi tutkia mahdollisuutta lisätä teoriaan kaksi uutta älykkyyttä: luonnon ymmärtämisen kyvyn ja henkisen älykkyyden. Vuonna 1993 Gardner julkaisi kirjan Multiple Intelligences: New Horizons ja päätyi lisäämään naturalistisen älykkyyden teoriaansa, sillä se vastasi hyvin hänen käyttämiin älykkyyden kriteereihin.

Naturalistinen älykkyys on kykyä ymmärtää luontoa ja eläimiä. Siihen liittyy muun muassa luonnonilmiöiden, kasvien ja eläinten tunnistamisen ja luokittelun taito. Naturalistista älykkyyttä tarvitaan muun muassa biologin ja luonto-ohjaajan ammateissa tai syksyisessä metsässä kanttarellien keruuretkellä.

8 ½ Henkinen älykkyys
Mielestäni Gardnerin moniälykkyysteoria oli ensimmäisiä oven avauksia kohti henkisen älyn ymmärtämistä, sillä aikanaan se laajensi ihmisten käsitystä älykkyydestä.

Gardner käyttää henkisestä älykkyydestä termiä eksistentiaalinen älykkyys tai “suurten kysymysten älykkyys”. Gardnerin mukaan henkisen älyn laskeminen älykkyydeksi riippuu sen määritelmästä sekä älykkyyden kriteereistä. Vuonna 1993 Gardner kirjoitti, että henkisen älyn tieteellinen todistaminen on vielä kiistanalaista, vaikka näkeekin sen potentiaalisena älykkyyden muotona.

Gardnerin henkisen älykkyyden tunnustaminen tai tunnustamatta jättäminen näyttää nojaavan biologisiin todisteisiin tai niiden puutteisiin. Yksi peruste älykkyyden tunnustamiseen on se, että aivojen tietyt osa-alueet liittyvät kyseiseen älykkyyteen.

Joten Gardnerin moniälykkyysteoria sisältää 8 ja ½ älykkyyttä, viitaten puolikkaalla mahdollisuuteen henkisestä tai eksistentiaalisesta älykkyydestä. Pientä pehmenemistä voimme huomata tapahtuneen Gardnerin kannassa, sillä vuonna 2007 julkaistussa kirjassa Five Minds of the Future Gardner mainitsee ohimennen, että hänen teoriansa mukaan älykkyyksiä on kahdeksan tai yhdeksän.

Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.
Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Lähteet
Gardner, Howard. (2009) Five Minds for the Future.
Gardner, Howard. (2000) A Case Against Spiritual Intelligence. The International Journal for the Psychology of Religion, 10:1, 27-34.
Gardner, Howard. (1999) Intelligence Reframed. New York, Basic Books.
Gardner, H. (1996). Probing More Deeply into The Theory of Multiple Intelligences. NASSP Bulletin, 80(583), pp. 1-7.
Gardner, H. (1993). Frames of mind: The theory of multiple intelligences (2nd ed. with a new introduction.). London: Fontana Press.
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Lukion Psykologia 4, (2007), s.102-126. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Howard Gardnerin teorian kotisivut, viitattu 11.12.2019. www.multipleintelligencesoasis.org

Kuvat: Pixabay

Nopea intuitio ja hidas järki

By mirja

On 20 maaliskuun, 2019

In Älykkyys, Hyvinvointi, Luovuus, Psykologia, Tiede

Ihmisellä on kaksi tapaa käsitellä tietoa ja tehdä päätöksiä; nopea intuitiivinen sekä hidas tietoinen. Voit tuntea nämä veijarit myös nimillä implisiittinen ja eksplisiittinen tiedonkäsittely, joka tarkoittaa tiedostamatonta ja tiedostettua. Kansankielellä voisi sanoa, että ihmisen päätöksen tekee joko sydän tai järki (tai parhaassa tapauksessa ne molemmat).

Joku voi ajatella olevansa pelkästään järki-ihminen, joka ei tunteile saatikka sitten käytä sellaista vaaleanpunaista hispsterinavigaattoria kuin intuitio. Mutta sori vaan, nimittäin silläkin järjenjöllykällä tunteet näyttelevät suurta osaa jokapäiväisessä päätöksenteossa, ilman, että hän sitä edes huomaa. Eräiden aivosairauksien kautta toteutetuissa tutkimuksissa on todettu, että ilman kykyä tunnistaa ja tuntea tunteita ihmisen toimintakyky romahtaa. Siis toistan – ilman tunteita ihmisen toimintakyky romahtaa!

Voi kuulostaa aika dramaattiselta, mutta tehdäänpä pieni mielikuvamatka sinun aamuusi. Kun aamulla valitsit mitä puet päällesi, osa sinun päätöksenteostasi tapahtui tunteiden ja osa loogisen päättelyn tasolla. Todennäköistä on, että tunteet ohjasivat valintaa ja looginen päättely tulee niiden avuksi. On hyvä muistaa, että ihmisen tietoinen havainto (kappas, minulla on siniset farkut jalassani!) on itseasiassa monimutkaisen esitietoisen prosessin tietoinen lopputulos.

Jos ihminen käsittelisi tietoa pelkästään järjen kautta arkisiin päätöksiin menisi kohtuuttomasti aikaa. Tietoisen työmuistin (muisti joka muistaa esimerkiksi tämän lauseen alun tai keltaisella post-it -lapulla olevan puhelinnumeron, jonka haluat näppäillä puhelimeesi) kapasiteetti on varsin rajallinen. Niin huomasitko, saattoi olla, että sinun piti palata edellisen lauseen alkuun, jotta sait kiinni siitä mihin siinä lopussa viitattiin.

Työmuistin rajallisuuden takia ihminen ei pysty pitämään mielessään kaikkea loogisen päätöksenteon kannalta relevanttia asiaa. Sillä tietoinen mieli pystyy säilyttämään yhtä aikaa mielessään vain muutamia eri yksiköitä. Intuitiivinen tiedonkäsittely pystyy taas monen eri asian yhtäaikaiseen käsittelyyn, se on lähes rajaton tiedonkäsittelylaitos.

Intuitio on synnynnäinen ominaisuus

Suomalainen tutkija Asta Raami on kirjoittanut väitöskirjan sekä tietokirjan intuitiosta. Raamin mukaan looginen päättely ja intuitio ovat erilaisia tietämisen tapoja, jotka toimivat ihmisen tiedonhankinnassa limittäin. Psykologisen näkökulman mukaan intuitio on ei-tietoista ajattelua. Intuitio on vahva työkaluja luovuudessa sekä monimutkaisessa ongelmanratkaisussa.

Usein ajatellaan, että ihminen on pohjimmiltaan looginen ja intuitiivinen tietäminen on harvojen ihmisten ominaisuus, mutta Raamin mukaan näin ei ole. Hän kertoo, että intuitiivinen ajattelu on aivojen synnynnäinen tiedonkäsittelytapa. Ihminen ajattelee luontaisesti intuitiivisesti ja sitten viiveellä mukaan tulee looginen ajattelu, eli järki.

Raami jakaa intuitiivisen tietämisen kahteen eri ketagoriaan; tunnepohjaiseen ja asiantuntijuuteen sekä kokemukseen perustuvaan tietämiseen. Hänen mukaansa tunnepohjainen tietäminen on alttiimpi virhearvioille kuin kokemukseen ja asiantuntijuuteen pohjaava intuitiivinen tietäminen. Tunnepohjainen intuitiivinen tietäminen voi sekoittua esimerkiksi pelkoon, mielihaluihin, mielijohteisiin ja mielikuvitukseen. Raamin mukaan intuition vahvistaminen vaatii kykyä suunnata ja avartaa mieltä.

Kyky suunnata ja avartaa mieltä

Mielen suuntaaminen on tietoisen mielen taito, johon intuitio ei kykene ja mielen avaruus on taas intuition taito, joka on tietoiselle mielelle mahdottomuus. Eli intuition kehittämisessä ihminen tarvitsee sekä tietoista että intuitiivista mieltä.

Olen harjoittanut meditaatiota ja osallistunut vuosien varrella erilaisiin hiljaisuus- ja meditaatioretriitteihin. Eräällä buddhalaisella retriitillä muistan opettajan maininneen, että on olemassa kolme (josta muistan kaksi) tapaa lähestyä meditatiivista mielentilaa; tarkka keskittyminen ja avaruudellinen kokeminen. Ja kuten aikaisemmin totesin, nuo samat tavat ovat Raamin mukaan intuition vahvistamisen kulmakiviä.

Intuitiivisen tiedon erottelukyky

Tunneäly jakaantuu intrapersoonalliseen ja interpersoonalliseen älykkyyteen. Ensimmäinen kohdistuu omaan mieleen ja jälkimmäinen toisiin ihmisiin. Mielenkiintoista on, että tunneälytutkija Daniel Goleman on meditoinut nuoruudestaan lähtien ja hänen mukaansa meditointi on yksi työkalu tunneälyn kehittämiseen.

Kokemuksesta voin sanoa, että intuitiviisen tiedon erottelukyky vaatii intrapersoonallista älykkyyttä, sillä intuitiota sumentavia ajatusvinoumia voi olla peloista tai mielihaluista johtuvat ajatukset. Intrapersoonallinen älykkyys on tunneälyn se osa-alue, joka kohdistuu ihmisen omaan mieleen. Eli intrapersoonallisesti älykäs ihminen osaa havainnoida omaa mieltään ja tunnistaa omia tunteitaan.

Tunteet ovat hyvinvointimme puolustajia

Voidaan ajatella, että intuitio on kuin ympärillämme leijuva aistikenttä, joka kerää koko ajan ajantasaista informaatiota ilman, että olemme siitä tietoisia. Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuuttamme hyvinvointimme kannalta merkityksellisiin asioihin. Erään tutkimuksen mukaan kun aistikentässämme tapahtuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, intuitiivinen mieli nostaa sen tietoisen mielen nähtäväksi (Mudrik ym. 2011).

Tunteet ovat hyvinvointimme puolustusjärjestelmiä. Ne kertovat eri tavoin tärkeistä havainnoista. Inho-reaktio on merkki siitä, että jokin asia ei ole meille hyväksi, pelko-reaktio kertoo siitä, milloin meidän tulee paeta, jähmettyä tai taistella ja mielihyvä-reaktio viitoittaa suuntaa siitä mihin meidän tulee kohdistaa kulkuamme.

Tunne on nopea ja tehokas. Intuitiivinen tietäminen on tutkitusti 300 000 kertaa nopeampaa kuin tietoinen tiedonkäsittely. Tunteen kautta syntyy nopea primäärireaktio, joka hälyttää aivojemme mantelitumakkeen, pistää meidän toimimaan ajatusta nopeammin ja pelastaa onnettomuudessa henkemme. Sekundaariarvio on hitaampi, järjen ja loogisen päättelykyvyn keino.

Järki tai tietoinen mieli mahdollistaa tulevaisuuden suunnittelun ja tavoitteiden saavuttamisen. Se pystyy kategorisoimaan elämässämme olevia tapahtumia tai kokemuksia käsitteiksi. Se erottaa hyvän ja pahan. Se kerää tietoa maailmasta ja toimii siellä tarvittavana suojakilpenä. Tietoisen mielen kokemusmaailmaan sisältyy nykyhetken lisäksi menneisyys ja tulevaisuus. Kaiken tämän lisäksi tietoinen mieli kykenee erääseen tärkeään asiaan, johon intuitiivinen mieli ei kykene, nimittäin tarkkaavaisuuden kohdentamiseen.

KLIKKAA TÄSTÄ ja lue seuraavaksi artikkeli, jossa käsitellään samaa asiaa, mutta tarinan kautta.

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana.

Lähteet
Kognitiiviset prosessit -kurssi, joka on osa Itä-Suomen yliopiston psykologian aineopintoja. Erityisesti kurssin materiaaleista Lauri Nummenmaa luento Kognitiot ja emootiot sekä Mikä Koiviston luennot implisiittinen muisti ja tietoisuus.

Goleman, D. (2017) Daniel Goleman: Science of Meditation. YouTube-video. https://www.youtube.com/watch?v=NQTQX1F_VW0 Viitattu 2/2019

Mudrik, L. (2011). Integration Without Awareness: Expanding the Limits of Unconscious Processing. Psychological Science, 22(6), pp. 764-770.

Raami, A. (2015). Intuition unleashed: On the application and development of intuition in the creative process. Helsinki: Aalto University School of Arts, Design and Architecture, Department of Media.

Raami, A. (2016). Älykäs intuitio: Ja miten käytämme sitä. Helsinki: S&S

Artikkelin kuvat: Tommy Lisbin, Ashley Batz sekä Aaron Burden, Unsplash.

Paluu oman itsen äärelle

By mirja

On 18 helmikuun, 2019

In Elämäntarinaa, Hyvinvointi, Oma tie, Onnellisuus

Kerron tässä artikkelissa oman versioni klassisesta tarinasta, jossa ihminen löytää takaisin kotiin eli asettuu todellisen itsensä äärelle.

Olipa kerran vastasyntynyt vauva, joka löytyi hylättynä kylän kaivon luota. Viikkoja kului, eikä kukaan tullut hakemaan sitä. Kyläläiset päättivät ottaa sen kasvatettavakseen ja nimesivät vauvan Sisäiseksi tietämykseksi.

Sisäinen tietämys oli niin heiveröinen ja herkkä, että sadepisarat tippuivat sen läpi ja tuuli keinutteli sen iltaisin uneen. Kyläläiset olivat kiintyneet Sisäiseen tietämykseen ja huolissaan siitä, että jonain yönä tuuli saattaisi varastaa hänet tähtien taakse. Niinpä he päättivät ryhtyä suojatoimiin. Apuun kutsuttiin seppä, joka oli tunnettu suojakilpien takoja. Ja niin Sisäiselle tietämykselle taottiin oma suojakilpi.

“Tämä on nyt sinun väliaikainen maailmasi, jonka sinä voit luoda sellaiseksi kuin haluat. Saat täyttää sen valolla tai pimeydellä, kumpi sinua sattuu enemmän huvittamaan”, kilventakoja sanoi, kun ojensi Sisäiselle tietämykselle uuden luomuksensa.

Haarniska oli painava, eikä sisäinen tietämys osannut liikkua sen kanssa. Kyky lentää kilvan pikkulintujen kanssa puun oksalta toiselle oli enää vain hämärä muisto mielen sivukammarissa. Sisäinen tietämys koetti kasvattaa voimiaan, jotta voisi lentää yhdessä haarniskan kanssa, mutta turhaan. Haarniska oli liian painava. Sisäinen tietämys menetti toivonsa ja lyyhistyi kasaan. Vähitellen Sisäisen tietämyksen kasvojen puna alkoi haalistumaan, silmien säihke sammui ja tilalle asettui tyhjä, apaattinen katse.

Sisäinen tietämys alkoi suorittaa robotin lailla haarniskan sääntöjen mukaista elämää. Haarniska oli kova ja ankara, se suunnitteli otsa kurtussa tulevaa tai sitten se murehti yöt valvoen menneitä tapahtumia. Se piiskasi suoriutumaan elämästä paremmin, olemaan kovempi, nopeampi, tehokkaampi, rikkaampi, rehevämpi, kauniimpi ja komeampi. Haarniskan nälkä oli kyltymätön.

Sisäinen tietämys ei enää muistanut, että haarniska oli väliaikainen järjestely, elintärkeä suoja raskauden maailmassa. Ei, se oli unohtanut sen ja kärsi rangaistustaan elinkautisvangin lailla.

Sisäisen tietämyksen nimi oli kuitenkin enne ja sen mukaisesti hän kantoi tietämättään olemukseensa kaiverrettua karttaa, joka johdattaisi hänet takaisin keveän olemuksensa luokse. Ja niin riittävän pitkän ja raskaan kärsimyksen kautta Sisäinen tietämys havahtui sisällään olevaan oppaaseen. Ja siitä alkoi Sisäisen tietämyksen kasvutarina, joka on jokaisen ihmisen tarina, osana yhteistä kollektiivista satua.

Sisäinen tietämys alkoi vähitellen muistaa millaista oli lentää keyesti kuin höyhen. Hän oppi myös elämään sovussa raskaan haarniskan kanssa. Sisäinen tietämys kaatoi punaisella rautakannulla öljyä haarniskan muttereihin, sillä hän tiesi, että haarniska tarvitsee sitä. Sisäinen tietämys oppi, että jos haarniskan halusi viedä joen äärelle katsomaan tähtien lentoja, oli matka aloitettava päivällä, sillä haarniska oli hidas ja kömpelö. Mitä useammin Sisäinen tietämys oli joen äärellä tähtiä katsomassa, sitä enemmän hän ymmärsi omasta keveydestään ja siinä piilevästä voimastaan.

Eräänä iltana joella Sisäinen tietämys ilahtui tähdenlennon jättämästä sumujäljestä niin kovin, että hän kurottautui koskettamaan sitä. Haarniska oli joen penkalla ja Sisäinen tietämys lensi taivaalla tähdenlennon sumujäljessä. Ja sillä hetkellä Sisäinen tietämys havahtui tosiolemuksestaan. Hän muisti olevansa vapaa ja viaton, lapsenkaltainen kupliva keveys, joka pystyi tanssimaan villisti pyörähdellen tähtien maailmassa ja samaan aikaan seisomaan suoran ryhdikkäästi haarniskan sisällä. Hän ei ollut todellisuudessa erillinen kevyestä tuulesta tai kirkkaasta tähdenlennosta, vaan hän oli yhtä samaa olemusten virtaa. Sinä iltana tähtitaivaalla nähtiin erityisen kirkas ja pirskahteleva tähti-ilotulitus.

Seuraavana päivänä Sisäisen tietämys palasi kylään ja istuutui hiljaa kaivon äärelle. Vähitellen muut haarniskaniskaiset hakeutuvat hänen läheisyyteensä, tietämättä miksi, mutta siinä oli vain niin hyvä olla.

Sisäinen tietämys tiesi jonkin muuttuneen. Hänen silmissään loisti uudenlainen valo. Hänen naurunsa helkähteli vapaana kuin syystuulessa kiekkuva vaahteranlehti.

Jollakin kummallisella tavalla Sisäinen tietämys tunsi löytäneensä takaisin kotiin. Ja siltä matkalta hän toi tuliaisia muille haarniskan raskauttamille. Hän kertoi tarinoita tähtien takaa. Kasvatti ymmärrystä oman kartan laadintaan. Sanoi, että ihmisessä on kuuluu olla kaksi osaa, vapaana tanssiva kevyt henki ja sitä suojeleva haarniska. Molempien tulee olla omalla paikallaan. Haarniskan ei kuulu hidastaa matkaa, vaan suojata matkalla tanssivaa henkeä. On muistettava, että haarniska ei pysty osallistumaan Sisäisen tietämyksen sukelluksiin valtameren syvyyksiin tai korkeisiin lentoihin tähtien taakse, sillä se elää tahmeassa ja hitaassa materian maailmassa ja toimii siellä omalla paikallaan Sisäisen tietämyksen suojelijana.

*

Tämä tarina on saanut inspiraation kipinän kahdesta eri lähteestä: Asta Raamin kirjasta Älykäs intuitio sekä taidekollektiivi Jo Boman Orkestran lukupiiristä, jossa käsiteltiin Clarissa Pinkola Estésin kirjaa Naiset jotka kulkevat susien kanssa.

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana.

Artikkelin kuvituskuvat Nibras al-riyami, Jeremy Thomas sekä
Jakob Braun, Unsplash.

Runoja Kuopion taidemuseolla

By mirja

On 9 tammikuun, 2019

In Elämäntarinaa, Luovuus, Uutisia

Olen vuoden päivät viettänyt hiljaiseloa sekä blogin että somen puolella. Aika on ollut sisäänpäin kääntynyttä ja sen syvyyssukelluksen seurauksena on pintaan alkanut nousta uusia sanoja. Ne ovat ottaneet tällä kertaa runon muodon.

Minulla on tällä hetkellä kasassa on noin nelisenkymmenen runoa. Aluksi luin niitä lähipiirille, ja sen myötä minulle nousi halu jakaa niitä enemmänkin. Elämänmakuisten ja konstailemattomien runojen aiheet tulevat lapsuuden turvattomuudesta, masennuksesta, naiseudesta, parisuhteesta ja pyhyyden mysteeristä.

Torstaina 24.1. kello 18 Kuopion Taidemuseolla on Ompeluseurat, jossa luen ensimmäistä kertaa kirjoittamiani runoja. Musiikkina Ompeluseuroissa on hiljaisuus, joka siivittää matkaasi runojen maailmaan.

Kuvassa Leena Nion teos Transformation II, jonka äärellä runoja tullaan kuulemaan. Teos on osa Saastamoisen säätiön kokoelmaa.

Ompeluseurat on noin kerran kuukaudessa eri paikoissa tapahtuva poikkitaiteellinen tapahtuma, joka elvyttää ompeluseurojen perinnettä nykyaikaisella twistillä. Jutun juoneen kuuluu vaihtuva taide-esitys, joka parhaimmillaan limittyy esityspaikan maailmaan.

Ja luonnollisesti, kun Ompeluseuroissa ollaan, niin otahan kutimet mukaan! Paikan päällä on myös lainakutimia. Pakko ei ole kuitenkaan puikkoja heilutella, sillä Ompeluseuroissa voi myös vaan olla.

Runot on suunnattu aikuisille. Musiikkina hiljaisuus. Ota halutessasi mukaan meditaatiotyyny tai muu istuinalusta. Tilassa on myös tuoleja.

Paikka: Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35, Kuopio.
Aika: To 24.1.2019 kello 18-19.30
Hinta: 5/8 €
Tarjolla pientä purtavaa sekä tekemättömiä töitä.
Ota käsityösi ja käy!

Kuopion taidemuseolla on tapahtuman aikaan esillä Upside Down -näyttely, joka esittelee Saastamoisen säätiön kokoelman nykytaidetta 2010-luvulta.
www.kuopiontaidemuseo.fi

Ompeluseurat ideoi ja järjestää kuopiolainen taidekollektiivi Jo Boman Orkestra, joka löytyy somesta tämän linkin kautta:
https://www.facebook.com/Jo-Boman-Orkestra-151013395584428/
Tapahtuman lisätiedot: jobomanorkestra@gmail.com

Blogi jää julkaisutauolle

By mirja

On 15 joulukuun, 2017

In Elämäntarinaa, Onnellisuus

Blogissa on käsitelty luovuutta, kiirettä, työhyvinvointia ja läsnäoloa. Näiden asioiden ääreltä blogi jää nyt julkaisutauolle.

Olen huomannut elämän varrella, että ympäristöstä huokuu paine olla mukana, suorittaa, tehdä ja saada aikaiseksi. Ei voi jäädä kyydistä pois.

Minä kerron sinulle kokemuksen syvällä rintaäänellä, että kyllä voi. Ja itseasiassa kyydistä pois hyppääminen kannattaa.

Aikanaan kun opiskelin tuottajaksi Tampereen (silloisen) taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa koin samaa kyydissä pysymisen painetta. Teimme koulussa paljon projekteja ja meitä opiskelijoita kannustettiin verkostoitumaan ja olemaan mukana kaikessa mitä tapahtuu, jotta meistä tulisi menestyneitä media-alan ammattilaisia, jotka työllistyvät työmarkkinoilla. (Ajatuskin tästä alkaa nykyään painaa ikävällä tavalla rintakehää.)

Paine olla mukana kaikessa oli valtava. Paineesta huolimatta pidin opintojen keskellä välivuoden, jolloin olin täysin poissa opiskeluympyröistä. Ehkä vuoden aikana olin menettänyt joitain tilaisuuksia, kontakteja ja verkostoitumishetkiä, mutta luulenpa, että niillä ei ollut kovin suurta merkitystä, sillä samaisen vuoden aikana olin löytänyt kontaktin vielä tärkeämpään yhteyshenkilöön: itseeni.

Tuon pysähtyneen vuoden vietin itseni kanssa. Ja täytyy tunnustaa, että alkuun se oli aika tuskaista aikaa, sillä olin ollut kauan liian kaukana sisimmästäni. Mutta tuo aika kannatti. Jos en olisi pysähtynyt itseni äärelle, tuskin olisin tällä tiellä missä olen nyt. Nimittäin sen vuoden aikana aloin tunnistamaan sisäistä ääntäni, jonka lisäksi näin unen kirjasta, jonka kirjoitin noin kymmenen vuotta unen näkemisen jälkeen. Opin, että pysähtyminen on parasta mitä voi itselleen ja muille lahjoittaa, sillä sen kautta antaa myös läsnäoloa lähellä oleville ihmisille.

Näiden sanojen saattamana blogi jää julkaisutauolle määrittelemättömäksi ajaksi – sillä pysähtyminen kannattaa.

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana.

Kävelijä Mirja Kärnä

Oman tiensä kulkija

Author: mirja (Page 1 of 3)

Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta

Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta Danah Zoharin mukaan

Lisätietoa Danah Zoharista

Henkisen älyn määritelmiä

Lue lisää aiheesta!

Pitkät kävelyt henkisen älyn äärelle

Lue lisää aiheesta!

Blogin kaikki artikkelit

Tunneäly

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Universaalit perustunteet

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta

Nopea intuitio ja hidas järki

Intuitio on synnynnäinen ominaisuus

Kyky suunnata ja avartaa mieltä

Intuitiivisen tiedon erottelukyky

Tunteet ovat hyvinvointimme puolustajia

Paluu oman itsen äärelle

Runoja Kuopion taidemuseolla

Blogi jää julkaisutauolle

Tervetuloa

Kävelijä Mirja Kärnä

Pääteemat

AVAINSANAT >>>

Näistä teemoista kirjoitan

Avainsanat

Ota yhteyttä

Oman tiensä kulkija

Author: mirja (Page 1 of 3)

Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta Danah Zoharin mukaan

Lisätietoa Danah Zoharista

Lue lisää aiheesta!

Lue lisää aiheesta!

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Universaalit perustunteet

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Intuitio on synnynnäinen ominaisuus

Kyky suunnata ja avartaa mieltä

Intuitiivisen tiedon erottelukyky

Tunteet ovat hyvinvointimme puolustajia

Tervetuloa

Kävelijä Mirja Kärnä

Pääteemat

AVAINSANAT >>>

Suosituimmat artikkelit

Näistä teemoista kirjoitan

Avainsanat

Suosituimmat

Ota yhteyttä