Kävelijä Mirja Kärnä

Oman tiensä kulkija

Category: Työhyvinvointi

Tunneäly

Mikä on tunneäly? Tunneäly on Daniel Golemanin vuonna 1995 lanseeraama älykkyys, joka sisältää Howard Gardnerin (1983) moniälykkyysteorian kaksi viimeistä älykkyyden muotoa; intra- ja interpersoonallisen älykkyyden.


Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 7 min.)

Intrapersoonallinen älykkyys on ihmisen kykyä ymmärtää omaa itseään ja interpersoonallinen älykkyys taasen kuvastaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Daniel Goleman jatkoi siis Gardnerin tieteellistä työtä, yhdisti nämä kaksi termiä ja alkoi kutsumaan sitä tunneälyksi. 

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää.

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää. Hän pystyy johtamaan itseään, koska hän on tietoinen omista tunteistaan, voimavaroistaan ja osaamisestaan. Sen lisäksi hän tulee toimeen erittäin hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tunnemaailmaansa, motiivejaan ja lukee vaivattomasti ihmisten sanatonta viestintää.


Goleman (1995, 2014) jakoi alunperin tunneälyn viiteen ja myöhemmin neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta.

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Goleman jakaa tunneälynsä nelikentän kahteen eri joukkueeseen riippuen siitä auttavatko ne ihmistä tulemaan toimeen itsensä vai toisten ihmisten kanssa. 

Henkilökohtaiset tunnetaidot auttavat ihmistä tulemaan paremmin toimeen itsensä kanssa ja ne ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Itsetuntemukseen kuuluu tietoisuus omista tunteista, itsearviointi sekä itseluottamus. Itsehallintaan kuuluu taas itsekuri, luotettavuus, tunnollisuus, joustavuus sekä innovatiivisuus. Motivoitumiseen kuuluu kunnianhimo, sitoutuminen, aloitekyky ja optimismi. 

Nämä kaikki ovat taitoja, jotka auttavat johtamaan omaa työtä ja näkemään sen mikä on itselle ominaista ja sopivaa. On ihana huomata, että tunnetaidoilla varustetut ihmiset harvoin toimivat sydämensä ääntä vastaan, muuten kuin ehkä tietoisesta valinnasta käsin. 

Golemanin (1998) mukaan tunneälykkään ihmisen sosiaalisiin taitoihin kuuluu empatia ja sosiaaliset kyvyt. Sosiaalisia kykyjä ovat vaikuttaminen, viestintä, ristiriitojen hallinta, johtajuus, muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö ja tiimityötaidot. Empatiaan kuuluu taas muiden ymmärtäminen ja kehittäminen, palvelualttius, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. 

Universaalit perustunteet

Yhdysvaltalainen psykologi Paul Ekman on tehnyt pioneerityötä tunteiden tulkitsemisessa. Hän on havainnut, että perustunteisiin liittyvät kasvonilmeet, joita hän kutsuu mikroilmeiksi, ovat universaaleja. Ympäri maailman ja kulttuurista riippumatta ihmiset siis ilmaisevat tunteitaan hyvin samankaltaisilla ilmeillä.

(Tässä välissä sulle vinkkivitosena tiedoksi se, että Paul Ekmanin työhön perustuu mielenkiintoinen tv-sarja nimeltä Paljastavat valheet. Suosittelen!)

Ekman (2003) jakaa tunteet neljään perustunteeseen, jotka ovat pelko, viha, suru ja mielihyvä. Goleman (1995) vuorostaan luettelee Tunneäly -kirjassaan Ekmannia hieman laajemman perustunteiden joukon. Siinä perustunteet ovat viha, suru, pelko, nautinto, rakkaus, yllätys, inho ja häpeä. 

Perustunteet eivät Ekmanin mukaan varsinaisesti esiinny niin sanotusti yhtenä yksittäisenä tunteena, vaan paremminkin teemana, joka on joukko eritasoisia, mutta samansuuntaisia tunteita. Esimerkiksi vihan tunneperhe sisältää erilaisia vihan variaatioita ärtyneisyydestä aina raivoon asti.

Itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Tunteita ilmaistaan muun muassa äänensävyn, ilmeiden ja kehon asentojen kautta. Jotta ihminen voi tulkita toisten sanatonta tunneviestintää, hänellä täytyy olla itsekuria ja itsetuntemusta. Jos ihminen ei hallitse omia tunteitaan, eikä erota niitä eli ei osaa nimetä kehollisia tuntemuksiaan tunteiksi, hän ei myöskään voi ymmärtää toisten ihmisen tunteita (Goleman 1998). Näin ollen itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Goleman (1998) painottaa vuorovaikutuksessa empatiaa, jonka ydin on toisten ihmisten tunteiden tunnistamisessa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan asiakasprojektin ohjaajien ilmaisema empatia oli yksi pääelementti innovaatioiden syntymisessä (Montonen & all, 2015). 

Ihmisen aivot eivät ole staattinen elin, jossa tieto kulkee pelkästään vanhoja kuluneita ratoja pitkin (vaikka joskus se siltä tuntuisikin!). Aivot ovat plastiset ja siellä kulkevat hermoverkot muovautuvat läpi elämän. On toki totta, että tietyt opitut ajattelumallit ja tavat ovat tiukassa, mutta sinnikkäällä työllä myös syvään uurtuneita ajatuskulkuja voidaan muuttaa.

Ihminen, joka ei ole oppinut ottamaan toisia huomioon ja tarkastelemaan toisten ihmisten tunteita mm. kasvojen ilmeistä, äänensävystä, kehonkielestä ja sanojen valinnasta, voi oppia toimimaan toisin. Tunneälyä ja empatiaa voi nimittäin oppia ja opettaa. Myönteistä kehitystä tällä alueella on huomattavissa, sillä peruskoulussa on alettu kiinnittää huomiota tunnetaitojen opettamiseen. 

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan eri älykkyyksien kehitys tulee etenemään. Empatia on nimittäin luokiteltu myös yhdeksi henkisen älyn muodoksi (Wigglesworth, 2012). Henkisen älyn pioneerin Danah Zoharin (2005) mukaan tunneäly on pohja henkiselle älylle. Joten tunteiden ääreltä ei ole enää pitkä matka henkisen älykkyyden äärelle. Zohar (1997) kirjoittaakin, että tulevaisuuden organisaation tuleekin vaalia kolmenlaista älykkyyttä; mentaalista älykkyyttä, tunneälyä sekä henkistä älykkyyttä. 



Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli Daniel Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly -uusimmat oivallukset.

Artikkeli Howard Gardnerin moniälykkyysteoriasta, joka edelsi Golemanin tunneälyä.


Tai katso video, jossa kerron Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly.

Lähteet

Ekman, Paul (2003.) Emotional revealed, New York, Holt Paperpacks.
Ekman, Paul (nettisivut)
www.paulekman.com/blog/emotion-families-part-1/ Viitattu 31.12.2019
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Goleman Daniel (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset. Samsaraa tasapaino-oppaat.
Goleman Daniel (1998). Tunneäly työelämässä. Otava.
Goleman Daniel (1997). Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.
Goleman, Daniel (1995). Emotional intelligence. New York: Bantam Books.
Montonen, T., Eriksson, P. & Lehtimäki, H. (2015). Empathic facilitation in innovation: Combining diagnostic and dialogic practices. Int. J. of Services Technology and Management, 21(1/2/3), . doi:10.1504/IJSTM.2015.071100
Wigglesworth Cindy (2012). SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence. SelectBooks, Inc. New York.
Zohar, D. (2005). Spiritually intelligent leadership. Leader to Leader, 2005 (38), pp. 45-51. doi:10.1002/ltl.153
Zohar, D. (1997). Rewiring the Corporate Brain: Using the New Science to Rethink. 

11.2.2020: Artikkeliin lisätty tieto, että Goleman jakoi alunperin (1995) tunneälyn viiteen ja myöhemmin (2014) neljään eri osa-alueeseen.

Kuvat: Pixabay

Daniel Goleman: Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset

Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset (2014) antaa ajankohtaisen katsauksen Golemanin tieteellisestä työstä aivojen ja tunneälyn saralla. Kirjassa esitellään uusimpia tieteellisiä löydöksiä, joita voi hyödyntää itsetuntemuksessa, tiimin kehittämisessä tai johtamisessa.

Kirjan kirjoittaja Daniel Goleman on yhdysvaltalainen psykologian tohtori, joka lanseerasi vuonna 1995 tunneäly-käsitteen. Tunneälyn lisäksi Goleman on kirjoittanut teoksia muun muassa itsepetoksesta, luovuudesta, avoimuudesta, meditaatiosta, sosiaalisesta ja emotionaalisesta oppimisesta sekä ekologisesta kriisistä.

Aivot ja tunneäly -kirja itsessään on yllättävän ohut. Siinä on noin 80 sivua, joten sen lukee aika nopeasti. Tosin jokaisella sivulla on niin mielenkiintoista tietoa, että se siitä nopeudesta. Minä nautiskelin kirjan varsin hitaassa tahdissa, sillä jokaisen luvun kohdalla halusin pysähtyä sisäistämään juuri lukemaani.

Goleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi

Kirjassa pureudutaan erilaisiin teemoihin ja sinne sukelletaan aivojen toiminnan kautta. Teemoina kirjassa on mm. tunneäly, luovuus, itsensä johtaminen, stressinhallinta, motivaatio, empatia ja sosiaalisuus. Yhdessä luvussa käsitellään lyhyesti (ja hyvin varovaisesti) myös sukupuolten eroja aivoissa. Erittäin mielenkiintoinen oli empatian eri lajeja käsittelevä kappale. Golemanin mukaan empatia on tietoisuuden perustaito, jonka avulla voi aistia sen, mitä muut ihmiset ajattelevat tai tuntevat.

Sosiaaliset aivot ja tunteiden tarttuminen

Goleman puhuu kirjassa sosiaalisista aivoista. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, syntyy heille yhteinen jaettu tunnekokemus. Sama kollektiivinen tunnekokemus tapahtuu esimerkiksi elokuvissa tai tunteita pintaan nostattavassa konsertissa, jossa parhaillaan koetaan sanoinkuvaamatonta yhteyttä satojen tai jopa tuhansien ihmisten kanssa.

BLOGI mirja kärnä tunneäly daniel goleman

Tämä ilmiö tapahtuu aivoissa sijaitsevien peilisolujen välityksellä. Peilisolut  peilaavat toisen ihmisen, joko tietoisesti tai tiedostamattomasti, kokemaa tunnetta. Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.

“Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.”

Olen huomannut muutaman kerran sen, miten minun on ollut erittäin vaikea olla joidenkin ihmisten läheisyydessä, joissa ei pintapuolisesti näyttäisi olevan mitään syytä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyseisissä ihmisissä on ollut huomattavan paljon peitettyä vihaa ja katkeruutta, joka on todennäköisesti ollut vielä siinä vaiheessa kokijalle itselleenkin tiedostamatonta. Kirjan kautta ymmärsin, että noissa tilanteissa peilisoluni ovat napanneet tietämättäni informaation toisen ihmisen tunnetilasta, ja minä olen alkanut kokea sisäisesti minulla kuulumatonta negatiivista tunnetta.

Samalla tavalla peilisolut toimivat esimerkiksi silloin, kun katsot videota, jossa ihminen satuttaa jalkansa. Saatat tuntea pelkän katselukokemuksen kautta fyysisen reaktion itsessäsi, ilman että jalkaasi koskettaa mikään konkreettisesti.

“Jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista.”

Golemanin mukaan jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista. On mielenkiintoista, että monille tuttu kokemus “olla samalla aaltopituudella” toisen ihmisen kanssa on näin ollen todennettu aivotutkimuksen keinoin. Tähän yhteyteen liittyy peilisolujen lisäksi myös muita aivojen prosesseja ja osia. Yksi näistä on insula eli aivosaari, joka kartoittaa ihmisen kehossaan kokemiaan tunteita.

Sosiaalisiin aivoihin, eli vuorovaikutuksessa jaettuun kokemukseen, liittyy vahvasti ihmisen empatiakyky, joka on taas riippuvainen ihmisen kyvystä tunnistaa ja tuntea omia tunteitaan.

Lue lisää tunneälystä ja klikkaa tästä Tunneäly -artikkeliin!

Kenelle Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly sopii?

Kirja oli todella mielenkiintoinen ja täynnä asiaa. Tulen varmasti käsittelemään kirjan aiheita tulevissa blogipostauksissa. Kirjan luvut olivat lyhyitä ja kieli selkeää. Suosittelen kirjaa kaikille ihmisen mielestä, itsensä kehittämisestä, tiimityöstä ja hyvästä johtamisesta kiinnostuneille.

Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset -kirjaGoleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi on julkaistu vuonna 2014 ja sen on kustantanut Samsaraa. Olen saanut kustantajalta kirjan arvostelukappaleen.

Kavelija_mirja_karna

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja@mirjakarna.com

Jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi!

 

Miksi elämä on kiireinen suoritus?

Onko sinullakin taas kiire? Onko arki yhtä asioiden suorittamista? Kalenteri täytyy ja elämä on juoksemista paikasta toiseen.

Muistan kun kolme vuotta sitten palasin 3 650 kilometrin mittaiselta kävelyltä takaisin normaaliin arkeen. Ennen sitä päiväni olivat täyttyneet kävelemisestä. Matkani oli alkanut Suomesta ja päättynyt Espanjan rannikkokaupunkiin Fisterraan. Kävely oli irrottanut minut arjen pyörityksestä ja ensimmäinen asia, joka palatessani läsähti päin kasvoja oli kiire.

Saavuin Helsinki-Vantaan lentokentältä kummini ovelle. Soitin ovikelloa ja näin oven raosta hymyilevät kasvot, jotka toivottivat minut tervetulleeksi. Eteisessä ne samat kasvot kysyivät oliko kone ollut ajallaan. Hämmennyin, enkä osannut vastata, sillä en ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Olin ollut koneessa juuri silloin kun olin ollut, se oli lentänyt Espanjasta Suomeen kun oli lentänyt ja olin saapunut Helsinkiin juuri silloin kun olin saapunut. Kaikki tämä oli tapahtunut ilman tietoista aikataulujen seuraamista, ja ilman kiirettä.

Nyt tuosta hetkestä on kulunut reilu kolme vuotta. Sittemmin olen luonnollisesti elänyt aikataulujen kanssa, joskus ihan käytännön syistä ja joskus ilman mitään syytä – ehkä jostain tottumuksesta. Viime aikoina olen havahtunut siihen, että minulle on muodostunut tottumuksesta syntynyt turha kiire.

Blogi mirja kärnä kello mustavalkea

Tällä hetkellä keskityn työ- ja organisaatiopsykologian sivuaineopintoihin. Ahmin tutkittua tietoa aiheista, jotka ovat minusta todella mielenkiintoisia. Laadin opiskeluaikatauluni pääsääntöisesti itse. Onnekseni minulla on mahdollisuus järjestää ne leppoisiksi, jotta voin ensinnäkin nauttia uuden tiedon äärellä olemisesta, toiseksi pureskella se kunnolla ja lopuksi tallentaa tieto omaan säilömuistiin sopivaksi kokonaisuudeksi.

Siitä huolimatta aika ajoin huomaan ajautuvani tilanteeseen, jossa minulla on taas se hemmetin kiire. Asioita tulee suorittaa. Tehdä valmiiksi. Tähdätä maaliin. Osua kerralla. Tehdä kaikkea tätä nauttimatta tekemisen ilosta.

“Asioita tulee suorittaa. Tehdä valmiiksi. Tähdätä maaliin. Osua kerralla. Tehdä kaikkea tätä nauttimatta tekemisen ilosta.”

 

Miksi ajaudun aina kiireeseen?

Aloin miettimään miksi olin ajautunut kiireen luomaan jyrkkään ja jäiseen uomaan ja laskin sitä alas holtittomasti pikkuruisella liukurilla. (Ja tästä laskusta oli ilo kaukana!) Huomasin kaksi asiaa, jotka ovat eräitä tuon jäisen uoman väsymättömiä rakennusmiehiä.

1. Informaatioähky

Ensinnäkin mieleni täyttää jatkuvasti virtaava tietotulva. Kaikkialta tulee tietoa, ärsykkeitä, ideoita ja ajatuksia. “Ota nämä. Tartu tähän. Opi tuo. Sisäistä tämä.”

Tietomäärän loputon suo tulee vastaan somen uutisvirrassa, lehdissä, kirjoissa ja blogeissa. Ja mikä pahinta (ja joskus parasta), se kulkee mukanani kaikkialle kädessäni olevassa älypuhelimessa.

Olin jokunen aika sitten saunomassa maaseudulla, ystäväni mökillä perhosparatiisissa, joksi hän maaseutukotiaan kutsuu. Kun saavuin joen rannassa sijaitsevan vanhan talon pihaan, tulin tietoiseksi sisälläni mylläävästä rauhattomuudesta. Ilta luonnon äärellä ilman puhelinta ja televisiota, pelkästään saunoen, uiden ja hitaasti syöden, palautti minuun luonnollisen läsnäolon rauhan. Luonto ja ärsykkeetön elo toimivat kiireen taltuttajina.

2. Kiire on työelämän normi

Toiseksi kiireestä ja suorittamisesta on valitettavasti tullut normi. Sitä ei juurikaan kyseenalaisteta, muuta kun väsymyksen äärellä ja silloinkin hiljaa ja yksityisesti, sillä tarkoittaahan se sitä, että on heikko kun ei kerta jaksa. Ei jaksa pysyä mukana siinä hullunmyllyssä, jossa muut näyttävät porskuttavan menestyksen aallolta toiselle. Pitäisi jaksaa ja pystyä parempaan, eikä olla heikko ja väsyä.

Mutta kiitos elämälle meistä heikoista. Meistä, jotka lopulta antavat periksi ja väsyvät – kun eivät muuta voi. Me heikot olemme terveellisen elämän valopilkkuja. Olemme kantapään kautta oppineita, ja siksi levon ja rauhan tärkeyden ymmärtäjiä. Olemme tavallaan niitä, jotka vetävät avokämmenellä poskelle itsessä asuvaa kiireistä suorittajaa ja sanovat, että rauhoitu hyvä ihminen, ei tässä ole mihinkään kiire.

BLOGI mirja kärnän blogi kiire

Miten taltuttaa kiireinen ja suorituskeskeinen elämä?

 

1. Selkeytä oma päämäärä

Kun tietää mihin pyrkii ja mitä itse elämältään haluaa, on helpompi tehdä rajauksia siihen, mitä sille oman elämän työpöydälle kannattaa ottaa. Ja aika ajoin kannattaa tehdä inventaariota. Kysyä itseltään, onko nämä kaikki tarpeellisia. Tulet varmasti huomaamaan, että moni asia ei ole.

Jos päämäärä tuntuu edelleen epämääräiseltä aamu-usvalta, aloita selkeyttäminen fyysisestä ympäristöstäsi. Siivoa työpöytä. Järjestä vaatekaapit. Vie kaikki ylimääräinen kirpputorille. Inventoi turhaa pois.

Olin erään kerran pysäyttämässä stressiäni luostarin rauhassa. Hiljaisessa ja virikkeettömässä ympäristössä mieleni rauhoittui. Mietiskelin paluuta arkeen ja huolin sitä, miten minun käy. Onnistunko pitämään levollisen rauhan myös arkeen palattuani?

Keksin yhden konkreettisen keinon. Kotiin palattuani tyhjensin vaatekaappini sängylle ja inventoin ison kassillisen vaatteita kirpputorille. Ei se poistanut täysin stressiä ja suorittamista, mutta se oli konkreettinen askel selkeämpään elämään. (Ja selkeämpiin aamuihin!) Ja se teki hyvää.

Nykyään minulla on tapana tehdä vaatekaapin inventaario vähintään pari kertaa vuodessa. Nimittäin samalla kun raivaat tilaa fyysiseen ympäristöösi, tulet luoneeksi tilaa omalle energiallesi ja sisäisen äänen kuulemiselle. (Tähän teemaan liittyen on postauksen lopussa vinkki, joka sisältää rahanarvoisen edun.)

“Samalla kun raivaat tilaa fyysiseen ympäristöösi, tulet luoneeksi tilaa omalle energiallesi ja sisäisen äänen kuulemiselle.”

2. Vähennä informaatio- ja ärsyketulvaa

Tee itsellesi someaikataulu. Äläkä aukaise jokaisen tyhjän hetken kohdalla älypuhelintasi, vaikka mieli tekisi. Hanki vaikka aplikaatio, joka lukitsee älypuhelimen sosiaalisen median ohjelmat halutuksi ajaksi. (Minä käytän tähän sen nimistä maksutonta ohjelmaa kuin Quality Time.)

Älä osallistu sosiaaliseen tilaisuuteen, johon suunnittelit osallistuvasi. Vietä aikaa yksin. Lue illalla kirjaa. Mene ajoissa nukkumaan ja herää niin aikaisin, ettei sinulla ole aamulla kiire. Ennen nousemista, makaa hetki paikallasi ja tunnustele kehosi olotilaa. Sytytä aamiaispöytään kynttilä. Kuuntele hetki hiljaisuutta. Kävelee luonnossa ilman tavoitetta tai päämäärää.

3. Muista, että kuolet joskus 

Tiedän, että tämä kuulostaa melkoisen karulta. Mutta asia on todellakin niin, myös sinun kohdallasi. On hyvä aika-ajoin muistaa oma kuolevaisuutensa. Silloin moni asia asettuu luonnollisesti oikeisiin mittasuhteisiin. Elämä muuttuu ja muovautuu joka hetki, mikään ei tule täysin valmiiksi. Kaikessa on vielä kohennettavaa, ainakin se yksi nurkka. Ja vaikka sekin nurkka olisi joku päivä täysin valmis, niin silloin on jo uudet tuulet ja uudet nurkat, joissa pitäisi olla mukana. Mutta minä kerron nyt sinulle yhden tärkeän asian, sinun ei tarvitse olla kaikessa mukana. Se mikä on nyt, juuri tällä hetkellä, on hyvä niin. Toisen asian aika tulee ajallaan, kun sen aika on. On turha kiirehtiä. Voit olla rauhassa tässä ja nyt.

Kun lopetat kiirehtimisen, näet selvemmin, mikä on sinulle luontainen suunta ja paikka. Ja kannattaa muistaa sekin, että elämä on lyhytaikainen lahja. Sellainen lahja, jonka ei kuulukaan tulla valmiiksi. Se lahja kuuluu elää.

 

JA LOPUKSI LUPAAMANI VINKKI: Jos haluat konkreettisesti selkeyttää elämääsi ja aloittaa sen vaikka vaatekaapistasi, mutta et tiedä miten ryhtyä toimiin. Ei hätää, sillä tiedän mistä saat apua, sillä voin aidosti suositella ihanan ja lämmöllä ihmisiä auttavan Caps Look -blogin Iinan kurssia, jossa otetaan vaatekaappi haltuun kapselipuvustolla. Blogini lukijana saat Iinan kurssin hinnasta 10 euron alennuksen. Alennuksen voit lunastaa koodilla kävelijä. (Huom, kurssille pääsee ilmoittautumaan 17.8. lähtien.)

Tämä artikkeli sisältää affiliate-linkkejä ja siinä on yhteistyö Caps Look -blogin kanssa.

Seuraava artikkeli ja sen aihe
Saat tietää seuraavasta artikkelista ennakkoon liittymällä postituslistalleni.

 

Kavelija_mirja_karna

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja@mirjakarna.com

Jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi!

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén