Tässä artikkelissa esittelen sinulle Howard Gardnerin moniälykkyysteorian kahdeksan (ja puoli) erilaista älykkyyttä. Puolikas älykkyys viittaa henkiseen älyyn, jota Gardner ei ole kokonaisuudessaan ottanut mukaan teoriaan. Sen kohdalla kerron Gardnerin perusteluja ja ajatuksia tästä päätöksestä.
Yleisesti älykkyys nähdään kykynä ratkoa ongelmia; oppia tietoa ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Perinteisesti älykkyydeksi on luettu loogis-matemaattinen älykkyys.
Älykkyyden monimuotoisuus otti aimoharppauksen avarampaan näkökulmaan 1980-luvun alussa, kun yhdysvaltalaisen psykologi ja tutkija Howard Gardner julkaisi moniälykkyysteoriansa. Siinä, silloin noin neljäkymmentävuotias, Gardner jakoi älykkyyden ensin seitsemään ja myöhemmin kahdeksaan (tai 8 ½ ) eri kategoriaan.
Gardnerin teorian mukaan älykkyydet ovat visuaalis-avaruudellinen, kehollis-kinesteettinen, musikaalinen, kielellinen, loogis-matemaattinen, intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys. Myöhemmin hän harkitsi kahden uuden älykkyyden lisäämistä, jotka olivat henkinen älykkyys ja naturalistinen älykkyys. Näistä hän sisällytti teoriaansa naturalistisen älykkyyden.
Seuraavassa esittelen tarkemmin Howard Gardnerin moniälykkyysteorian eri älykkyyksien lajit:
1. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys
Tämä älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä tilan ja asioiden visuaaliseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. Käytännössä näitä ominaisuuksia tarvitaan eri kohteiden suhteiden ja etäisyyksien hahmottamiseen. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on erittäin tarpeen esimerkiksi silloin kun vaelletaan matkapuhelinverkon ulottumattomissa Lapin erämaassa, vettä sataa kuin saavista kaatamalla, on kylmä ja kolea, nälkä ja väsymys – ja pitäisi hahmottaa kartan avulla miten päästään mahdollisimman nopeasti lähimmälle autiotuvalle. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on tärkeää muun muassa lentokapteenin, merimiehen tai arkkitehdin ammateissa.
2. Kehollis-kinesteettinen älykkyys
Kehollis-kinesteettinen älykkyys viittaa ihmisen kykyyn hallita kehoaan joko kokonaisvaltaisesti tai joiltain osin, esimerkiksi kädentaitojen kautta. Tätä älykkyyttä kutsutaan myös liikunnalliseksi älykkyydeksi.
Olisi toivottavaa, että omaat kehollis-kinesteettistä älykkyyttä silloin, kun päätät Itävallan hiihtoloman kunniaksi kokeilla syöksylaskua ja kiitää mahdotonta kyytiä alppien rinteitä alas tai silloin kun Lapin ruskaretkellä löydät käteen sopivan pahkan ja päätät kovertaa siitä syntymäpäivälahjaksi rakkaimmallesi nimikoidun kuksan.
Monia kehollis-kinesteettisesti älykkäitä ihmisiä löydät käsityöläisistä, huippu-urheilun parista tai vaikkapa kesäisenä yönä lavatanssin pyörteistä.
3. Musiikillinen älykkyys
Musiikillinen älykkyys viittaa sävelkorkeuden, soinnin ja rytmin tajuun. Voit googlettaa YouTubesta “Aretha Franklin” ja löydät yhden esimerkin musiikillisesta älykkyydestä.
Tämän älykkyyden taitajia on erityisesti musiikkialalla. Ehkä yksi monimuotoisimmista musiikillisen älykkyyden multitalentin ilmentymästä on kapellimestarin ammatti.
4. Kielellinen älykkyys
Kielellinen älykkyys viittaa taitoon käsitellä ja tulkita sanoja. Se on herkkyyttä tunnistaa sanojen vivahteita ja asetella niitä soljuvaan järjestykseen ja rytmiin. Yksi sanataitureista, jota suorastaan fanitan, on tamperelainen runoilija Arto Lappi. Kielellisen älykkyyden taitajia löydät muun muassa toimittajan, kirjailijan ja runoilijan ammateista.
5. Loogis-matemaattinen älykkyys
Loogis-matemaattinen älykkyys viittaa nimensä mukaisesti kykyyn ratkoa ongelmia logiikan ja matematiikan kautta. Älykkyyteen kuuluu kyky käsitteellistää asioita ja hahmottaa eri asioiden tai symboleiden suhteita toisiinsa. Looginen päättelykyky on edellytys tieteen tekemiseen ja se on usein pohjana yleistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.
Mietin kauan kuka voisi olla hyvä esimerkki loogis-matemaattisesti älykkäästä ihmisestä. Sitten minulla välähti! Vuonna 2017 tieteen akateemikoksi nimitetty filosofi ja matemaatikko Ilkka Niiniluoto on ehdottomasti yksi parhaita esimerkkejä tähän älykkyyteen.
Klikkaa tästä ja pääset kuuntelemaan Sari Valton toimittamaa radio-ohjelmaa, jossa allekirjoittanut eli kävelijä Mirja Kärnä keskustelee filosofi Ilkka Niiniluodon kanssa onnellisuudesta.
6. Intrapersoonallinen älykkyys
Intrapersoonallinen älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä itsetuntemukseen. Intrapersoonallisesti älykkäällä ihmisellä on herkkyyttä havainnoida ajatuksiaan ja tunteitaan, sekä motivoida itseään toimimaan kohti päämäärää. Gardnerin mukaan intrapersoonallinen älykkyys on tavoite jokaiselle ihmiselle, jotta hän voi toimia viisaasti jatkuvassa muutoksessa olevassa modernissa yhteiskunnassa.
7. Interpersoonallinen älykkyys
Interpersoonallinen älykkyys on sosiaalista älykkyyttä. Se viittaa ihmisen kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä, heidän tunteitaan, motiivejaan ja aikomuksiaan. Interpersoonallisesti älykäs ihminen on hyvä ihmistuntija ja hän pystyy helposti tunnistamaan ryhmädynamiikkan eri osa-alueet. Tätä älykkyyttä tarvitaan toimiessa terapeuttina, ihmisten johtajana tai vaikka rauhanneuvottelijana.
Intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys muodostavat yhdessä Daniel Golemanin tunnetuksi tekemän tunneälyn.
8. Naturalistinen älykkyys
Sitten moniälykkyysteorian julkaisun Gardnerille ehdotettiin useita uusia älykkyyksien lajeja. Sen myötä hän alkoi tutkia mahdollisuutta lisätä teoriaan kaksi uutta älykkyyttä: luonnon ymmärtämisen kyvyn ja henkisen älykkyyden.
Vuonna 1993 Gardner julkaisi kirjan Multiple Intelligences: New Horizons ja päätyi lisäämään naturalistisen älykkyyden teoriaansa, sillä se vastasi hyvin hänen käyttämiin älykkyyden kriteereihin.
Naturalistinen älykkyys on kykyä ymmärtää luontoa ja eläimiä. Siihen liittyy muun muassa luonnonilmiöiden, kasvien ja eläinten tunnistamisen ja luokittelun taito. Naturalistista älykkyyttä tarvitaan muun muassa biologin ja luonto-ohjaajan ammateissa tai syksyisessä metsässä kanttarellien keruuretkellä.
8 ½ Henkinen älykkyys
Mielestäni Gardnerin moniälykkyysteoria oli ensimmäisiä oven avauksia kohti henkisen älyn ymmärtämistä, sillä aikanaan se laajensi ihmisten käsitystä älykkyydestä.
Gardner käyttää henkisestä älykkyydestä termiä eksistentiaalinen älykkyys tai “suurten kysymysten älykkyys”. Gardnerin mukaan henkisen älyn laskeminen älykkyydeksi riippuu sen määritelmästä sekä älykkyyden kriteereistä. Vuonna 1993 Gardner kirjoitti, että henkisen älyn tieteellinen todistaminen on vielä kiistanalaista, vaikka näkeekin sen potentiaalisena älykkyyden muotona.
Gardnerin henkisen älykkyyden tunnustaminen tai tunnustamatta jättäminen näyttää nojaavan biologisiin todisteisiin tai niiden puutteisiin. Yksi peruste älykkyyden tunnustamiseen on se, että aivojen tietyt osa-alueet liittyvät kyseiseen älykkyyteen.
Joten Gardnerin moniälykkyysteoria sisältää 8 ja ½ älykkyyttä, viitaten puolikkaalla mahdollisuuteen henkisestä tai eksistentiaalisesta älykkyydestä. Pientä pehmenemistä voimme huomata tapahtuneen Gardnerin kannassa, sillä vuonna 2007 julkaistussa kirjassa Five Minds of the Future Gardner mainitsee ohimennen, että hänen teoriansa mukaan älykkyyksiä on kahdeksan tai yhdeksän.
Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt henkisen älykkyyden asiantuntija.
Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com
Lähteet
Gardner, Howard. (2009) Five Minds for the Future.
Gardner, Howard. (2000) A Case Against Spiritual Intelligence. The International Journal for the Psychology of Religion, 10:1, 27-34.
Gardner, Howard. (1999) Intelligence Reframed. New York, Basic Books.
Gardner, H. (1996). Probing More Deeply into The Theory of Multiple Intelligences. NASSP Bulletin, 80(583), pp. 1-7.
Gardner, H. (1993). Frames of mind: The theory of multiple intelligences (2nd ed. with a new introduction.). London: Fontana Press.
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Lukion Psykologia 4, (2007), s.102-126. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Howard Gardnerin teorian kotisivut, viitattu 11.12.2019. www.multipleintelligencesoasis.org
Kuvat: Pixabay
