Kun työpaikoilla puhutaan psykologisesta turvallisuudesta, moni mieltää sen yhä virheellisesti sellaiseksi, että kaikesta pitää tykätä, kenenkään tunteita ei saa loukata eikä ketään saa ikinä vaatia tilille teoistaan. Se nähdään ”pehmeänä” teemana, jolle annetaan tilaa sitten, kun talous ja kiire sen sallivat.
Näin asian laita ei ole. Ihmisten välinen turva ei ole mukava lisäominaisuus. Se on biologinen, neurotieteellinen ja kehollista vireystilaa ohjaava edellytys sille, että työyhteisö pystyy toimimaan, ratkomaan monimutkaisia ongelmia ja menestymään. Kun turva puuttuu, pelkomme ottaa vallan – ja se tulee organisaatiolle kalliiksi.
Skanneri joka ei sammu koskaan – hermoston tiedostamaton viesti
Ihmisen emotionaalinen ja biologinen perustarve on yhteys toisiin ihmisiin. Kehomme ja hermostomme skannaavat koko ajan ympäristöämme, olimme siitä tietoisia tai emme. Kuten autonomisen hermoston toimintaa selittävä polyvagaalinen teoria osoittaa, hermostomme arvioi jatkuvasti ympäristön turvallisuutta ilman loogisen mielen kontrollia.
Kehomme kysyy taustalla jatkuvasti samoja kysymyksiä: Onko lähelläni turvallisia ihmisiä? Nolataanko minut, jos aukaisen suuni? Katsotaanko minua hyväksyvästi, kun puhun? Olenko turvassa?
Koko ihmisen vireystilan säätely palautuu tähän: huono vireystila kumpuaa aina turvattomuuden kokemuksesta. Jos hermoston ”skanneri” havaitsee uhkaa – kuten vähättelyä tai virheillä pelottelua – keho siirtyy joko sympaattisen hermoston ohjaamaan taistele tai pakene -tilaan (ylivireys) tai pahimmillaan lamaannukseen (alivireys).
Kummassakaan suojatilassa kukaan ei luo uutta. Innovaatiot vaativat aina riskinottoa. Jotta ihmisen luovuus ja henkinen älykkyys voivat virrata, meissä täytyy aktivoitua vagushermon vatsanpuoleinen haara, joka mahdollistaa sosiaalisen liittymisen ja optimaalisen vireystilan. Vasta silloin koemme toiset ihmiset turvallisena, uskallaudumme astumaan lähelle ja paljastamaan itsemme – myös keskeneräisinä.
Kun tämä hermostotason pohja on kunnossa, työyhteisössä alkaa tapahtua asioita, joita ei voi pakottaa excel-taulukoista käsin:
- Avoimuus ja rakentava vuorovaikutus: Asioista uskalletaan olla eri mieltä, koska tiedetään, että erimielisyys ei riko ihmisten välistä suhdetta.
- Kunnioittava suhtautuminen erilaisuuteen: Ihmisten erilaiset taustat, osaaminen ja ominaisuudet nähdään rikkautena ja voimavarana, ei uhkana tai haitana.
- Sujuva yhteistyö ja rohkeus: Uskalletaan ottaa riskejä ja luoda uutta yhdessä, koska energia ei kulu itsensä suojelemiseen ja sisäisen stressin säätelyyn.
- Moka on mahdollisuus: Virheitä ei piilotella, vaan niistä opitaan yhdessä ilman syyllistämisen ilmapiiriä.
Case Post-it: Kun moka muuttuu miljardiluokan oivallukseksi
Käytännön esimerkki siitä, miten virheiden salliminen luo menestystä, löytyy 3M-yhtiön historiasta. Vuonna 1968 kemisti Spencer Silver yritti kehittää supersuuren ja lujan liiman lentokoneteollisuuden tarpeisiin. Projektin lopputulos oli kuitenkin täysi katastrofi ja moka: Silver loi vahingossa liiman, joka oli uskomattoman heikko. Se tarttui pintoihin kevyesti, mutta irtosi helposti jättämättä jälkiä. Lentokoneet olisivat pudonneet taivaalta, jos niissä olisi käytetty tätä keksintöä.
Koska yhtiön työkulttuurissa vallitsi ihmisten välinen turva ja epäonnistuneitakin ideoita uskallettiin jakaa ilman häpeää, Silver kertoi ”huonosta liimastaan” kollegoilleen. Vuosia myöhemmin toinen tutkija, Art Fry, sai kirkkokuorossa istuessaan oivalluksen: laulukirjan välistä putoilevat laput voisi korvata paperilla, jossa käytetään Silverin kevyttä liimaa. Lappu pysyisi sivulla, mutta irtoaisi kirjaa rikkomatta.
Syntyi Post-it-lappu – yksi maailman käytetyimmistä toimistotarvikkeista. Jos Silver olisi pelännyt virheensä myöntämistä, liima olisi heitetty hiljaa roskiin, ja organisaatio olisi menettänyt miljardiluokan innovaation.
Katse kääntyy lauman johtajana toimivaan esihenkilöön
Puhumme työelämässä usein psykologisesta turvallisuudesta koko tiimin vastuuna. Todellisuudessa katseet kääntyvät aina ensimmäisenä esihenkilöön. Johtajan rooli ihmisten välisen turvan ja yhteyden luojana on kriittinen, sillä ihmisen biologia skannaa jatkuvasti ”lauman johtajan” merkkejä, eleitä ja äänensävyjä. Hermostomme peilaa herkästi esihenkilön omaa läsnäoloa ja vakautta.
Kun ymmärrämme tämän biologisen ja emotionaalisen tarpeen, esimiestyö muuttuu suoritteiden kyttäämisestä ja kontrolloinnista turvallisen kehollisen ja henkisen tilan mahdollistamiseksi. Esihenkilö luo raamit sille, miten organisaatiossa suhtaudutaan epävarmuuteen, virheisiin ja inhimillisyyteen.
Innovaatiot ja kasvu ovat lopputulosta siitä, että ihmiset kokevat olevansa turvassa. Kun turva on läsnä tiimin energia ja focus on yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ja se turva rakennetaan jokaisessa kohtaamisessa, palaverissa ja reaktiossa – joka ikinen päivä.
Esihenkilö kokeile tätä: kolme kysymystä seuraavaan tiimipalaveriin
Esihenkilö, haluatko pysäyttää tiimisi suoritusmoodin ja luoda tilaa aidolle yhteydelle? Kokeile ottaa seuraavassa yhteisessä tapaamisessa esille jokin näistä kysymyksistä. Ne auttavat laskemaan hermoston stressitasoa ja vahvistavat luottamusta:
- ”Miten olet voinut viime aikoina – mikä on tällä hetkellä suurin energiasyöppösi ja mikä taas tuo iloa työhösi?” – Tämä kysymys ohjaa tiimin jäseniä tarkastelemaan omaa jaksamistaan ja vireystilaansa. Se antaa luvan puhua kuormituksesta ennen kuin se muuttuu uupumukseksi.
- ”Millaista tukea tai millaisen kohtaamisen tarvitsisit minulta tai tiimiltä juuri nyt, jotta sinun olisi helpompi onnistua?” – Kysymys täyttää suoraan ihmisen emotionaalisen tarpeen tulla nähdyksi ja tuetuksi. Se siirtää fokuksen yksin puurtamisesta siihen, miten yhteisö voi toimia turvaverkkona.
- ”Onko meillä työtapoja tai palaverikäytäntöjä, jotka luovat turhaa kiireen tuntua tai stressiä – ja miten voisimme keventää niitä yhdessä?” – Tämä kysymys antaa tiimille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiseen arkeen. Kun rakenteellista kiirettä puretaan, hermosto pääsee rauhoittumaan ja tilaa vapautuu luovuudelle sekä sujuvalle yhteistyölle.
Lue lisää:
Vagushermon aktivointi luo optimaalisen vireystilan
Lähteet:
Case Post it: https://www.hs.fi/tiede/art-2000002667835.html
Työterveyslaitos, Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä, https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa
Työterveyslaitos, Mitä on psykologinen turvallisuus?: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa/mita-on-psykologinen-turvallisuus
Kuvat: rawpixel Pixabaystä ja Desha Pixabaystä.
