Näyttää: 1 - 4 of 4 TULOKSISTA
henkisyys_alykkyys_henkinen_aly_mirja_karna
Älykkyys Henkinen älykkyys Yhteys Elämään

Henkisesti älykäs ihminen, osa 2: Universaali tietoisuus

Esittelen tässä artikkelissa henkistä älykkyyttä selittävän Cindy Wigglesworthin nelikenttämallin toisen osa-alueen, joka on universaali tietoisuus. Mallissa esitellään sitä, mitä ominaisuuksia henkisesti älykkäällä ihmisellä on. Aikaisemmat Wigglesworthin mallia käsittelevät artikkelit: Johdanto Wigglesworthin malliin henkisesti älykkään ihmisen ominaisuuksista Osa 1: Itsetuntemus Osa 2. Universaali tietoisuus 6. Tietoisuus yhteydestä  Tämän taidon perustasolla oleva ihminen arvostaa ihmiselämää ja kokee …

Älykkyys Henkinen älykkyys

Johdanto Wigglesworthin malliin henkisesti älykkäästä ihmisestä

Henkinen älykkyys on niin moniselitteinen käsite, ettei sillä ole vielä vakiintunutta teoriaa, toisin kuin esimerkiksi tunneälyllä. Henkisen älyn jäsentämiseksi onkin luotu useita ilmiötä selittäviä malleja. Ensimmäisen mallin tieteellisessä kontekstissa on luonut psykologian professori Robert Emmons (2000). Sen lisäksi ilmiötä ovat selittäneet tietokirjailijat, mm. henkisen älykkyyden pioneeri Danah Zohar sekä amerikkalaisen Deep Change yrityksen perustaja Cindy …

Älykkyys Henkinen älykkyys Psykologia Tiede Tunneäly Työhyvinvointi

Tunneäly

Mikä on tunneäly? Tunneäly on Daniel Golemanin vuonna 1995 lanseeraama älykkyys, joka sisältää Howard Gardnerin (1983) moniälykkyysteorian kaksi viimeistä älykkyyden muotoa; intra- ja interpersoonallisen älykkyyden. Intrapersoonallinen älykkyys on ihmisen kykyä ymmärtää omaa itseään ja interpersoonallinen älykkyys taasen kuvastaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Daniel Goleman jatkoi siis Gardnerin tieteellistä työtä, yhdisti nämä kaksi termiä ja alkoi …

Älykkyys Henkinen älykkyys Psykologia Tiede

Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta

Tässä artikkelissa esittelen sinulle Howard Gardnerin moniälykkyysteorian kahdeksan (ja puoli) erilaista älykkyyttä. Puolikas älykkyys viittaa henkiseen älyyn, jota Gardner ei ole kokonaisuudessaan ottanut mukaan teoriaan. Sen kohdalla kerron Gardnerin perusteluja ja ajatuksia tästä päätöksestä. Yleisesti älykkyys nähdään kykynä ratkoa ongelmia; oppia tietoa ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Perinteisesti älykkyydeksi on luettu loogis-matemaattinen älykkyys.  Älykkyyden …