Mikä on tunneäly? Tunneäly on Daniel Golemanin vuonna 1995 lanseeraama älykkyys, joka sisältää Howard Gardnerin (1983) moniälykkyysteorian kaksi viimeistä älykkyyden muotoa; intra- ja interpersoonallisen älykkyyden.


Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 7 min.)

Intrapersoonallinen älykkyys on ihmisen kykyä ymmärtää omaa itseään ja interpersoonallinen älykkyys taasen kuvastaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Daniel Goleman jatkoi siis Gardnerin tieteellistä työtä, yhdisti nämä kaksi termiä ja alkoi kutsumaan sitä tunneälyksi. 

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää.

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää. Hän pystyy johtamaan itseään, koska hän on tietoinen omista tunteistaan, voimavaroistaan ja osaamisestaan. Sen lisäksi hän tulee toimeen erittäin hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tunnemaailmaansa, motiivejaan ja lukee vaivattomasti ihmisten sanatonta viestintää.


Goleman (1995, 2014) jakoi alunperin tunneälyn viiteen ja myöhemmin neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta.

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Goleman jakaa tunneälynsä nelikentän kahteen eri joukkueeseen riippuen siitä auttavatko ne ihmistä tulemaan toimeen itsensä vai toisten ihmisten kanssa. 

Henkilökohtaiset tunnetaidot auttavat ihmistä tulemaan paremmin toimeen itsensä kanssa ja ne ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Itsetuntemukseen kuuluu tietoisuus omista tunteista, itsearviointi sekä itseluottamus. Itsehallintaan kuuluu taas itsekuri, luotettavuus, tunnollisuus, joustavuus sekä innovatiivisuus. Motivoitumiseen kuuluu kunnianhimo, sitoutuminen, aloitekyky ja optimismi. 

Nämä kaikki ovat taitoja, jotka auttavat johtamaan omaa työtä ja näkemään sen mikä on itselle ominaista ja sopivaa. On ihana huomata, että tunnetaidoilla varustetut ihmiset harvoin toimivat sydämensä ääntä vastaan, muuten kuin ehkä tietoisesta valinnasta käsin. 

Golemanin (1998) mukaan tunneälykkään ihmisen sosiaalisiin taitoihin kuuluu empatia ja sosiaaliset kyvyt. Sosiaalisia kykyjä ovat vaikuttaminen, viestintä, ristiriitojen hallinta, johtajuus, muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö ja tiimityötaidot. Empatiaan kuuluu taas muiden ymmärtäminen ja kehittäminen, palvelualttius, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. 

Universaalit perustunteet

Yhdysvaltalainen psykologi Paul Ekman on tehnyt pioneerityötä tunteiden tulkitsemisessa. Hän on havainnut, että perustunteisiin liittyvät kasvonilmeet, joita hän kutsuu mikroilmeiksi, ovat universaaleja. Ympäri maailman ja kulttuurista riippumatta ihmiset siis ilmaisevat tunteitaan hyvin samankaltaisilla ilmeillä.

(Tässä välissä sulle vinkkivitosena tiedoksi se, että Paul Ekmanin työhön perustuu mielenkiintoinen tv-sarja nimeltä Paljastavat valheet. Suosittelen!)

Ekman (2003) jakaa tunteet neljään perustunteeseen, jotka ovat pelko, viha, suru ja mielihyvä. Goleman (1995) vuorostaan luettelee Tunneäly -kirjassaan Ekmannia hieman laajemman perustunteiden joukon. Siinä perustunteet ovat viha, suru, pelko, nautinto, rakkaus, yllätys, inho ja häpeä. 

Perustunteet eivät Ekmanin mukaan varsinaisesti esiinny niin sanotusti yhtenä yksittäisenä tunteena, vaan paremminkin teemana, joka on joukko eritasoisia, mutta samansuuntaisia tunteita. Esimerkiksi vihan tunneperhe sisältää erilaisia vihan variaatioita ärtyneisyydestä aina raivoon asti.

Itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Tunteita ilmaistaan muun muassa äänensävyn, ilmeiden ja kehon asentojen kautta. Jotta ihminen voi tulkita toisten sanatonta tunneviestintää, hänellä täytyy olla itsekuria ja itsetuntemusta. Jos ihminen ei hallitse omia tunteitaan, eikä erota niitä eli ei osaa nimetä kehollisia tuntemuksiaan tunteiksi, hän ei myöskään voi ymmärtää toisten ihmisen tunteita (Goleman 1998). Näin ollen itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Goleman (1998) painottaa vuorovaikutuksessa empatiaa, jonka ydin on toisten ihmisten tunteiden tunnistamisessa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan asiakasprojektin ohjaajien ilmaisema empatia oli yksi pääelementti innovaatioiden syntymisessä (Montonen & all, 2015). 

Ihmisen aivot eivät ole staattinen elin, jossa tieto kulkee pelkästään vanhoja kuluneita ratoja pitkin (vaikka joskus se siltä tuntuisikin!). Aivot ovat plastiset ja siellä kulkevat hermoverkot muovautuvat läpi elämän. On toki totta, että tietyt opitut ajattelumallit ja tavat ovat tiukassa, mutta sinnikkäällä työllä myös syvään uurtuneita ajatuskulkuja voidaan muuttaa.

Ihminen, joka ei ole oppinut ottamaan toisia huomioon ja tarkastelemaan toisten ihmisten tunteita mm. kasvojen ilmeistä, äänensävystä, kehonkielestä ja sanojen valinnasta, voi oppia toimimaan toisin. Tunneälyä ja empatiaa voi nimittäin oppia ja opettaa. Myönteistä kehitystä tällä alueella on huomattavissa, sillä peruskoulussa on alettu kiinnittää huomiota tunnetaitojen opettamiseen. 

Tunneälystä henkiseen älykkyyteen

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan eri älykkyyksien kehitys tulee etenemään. Empatia on nimittäin luokiteltu myös yhdeksi henkisen älyn muodoksi (Wigglesworth, 2012). Henkisen älyn pioneerin Danah Zoharin (2005) mukaan tunneäly on pohja henkiselle älylle. Joten tunteiden ääreltä ei ole enää pitkä matka henkisen älykkyyden äärelle. Zohar (1997) kirjoittaakin, että tulevaisuuden organisaation tuleekin vaalia kolmenlaista älykkyyttä; mentaalista älykkyyttä, tunneälyä sekä henkistä älykkyyttä.

Lue lisää!
>> Mikä henkisen äly oikeastaan on? 



Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova liiketoiminnan tekijä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Haluatko lukea lisää tunneälystä?

Artikkeli Daniel Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly -uusimmat oivallukset.

Artikkeli Howard Gardnerin moniälykkyysteoriasta, joka edelsi Golemanin tunneälyä.


Tai katso video, jossa kerron Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly.

Lähteet

Ekman, Paul (2003.) Emotional revealed, New York, Holt Paperpacks.
Ekman, Paul (nettisivut)
www.paulekman.com/blog/emotion-families-part-1/ Viitattu 31.12.2019
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Goleman Daniel (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset. Samsaraa tasapaino-oppaat.
Goleman Daniel (1998). Tunneäly työelämässä. Otava.
Goleman Daniel (1997). Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.
Goleman, Daniel (1995). Emotional intelligence. New York: Bantam Books.
Montonen, T., Eriksson, P. & Lehtimäki, H. (2015). Empathic facilitation in innovation: Combining diagnostic and dialogic practices. Int. J. of Services Technology and Management, 21(1/2/3), . doi:10.1504/IJSTM.2015.071100
Wigglesworth Cindy (2012). SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence. SelectBooks, Inc. New York.
Zohar, D. (2005). Spiritually intelligent leadership. Leader to Leader, 2005 (38), pp. 45-51. doi:10.1002/ltl.153
Zohar, D. (1997). Rewiring the Corporate Brain: Using the New Science to Rethink. 

11.2.2020: Artikkeliin lisätty tieto, että Goleman jakoi alunperin (1995) tunneälyn viiteen ja myöhemmin (2014) neljään eri osa-alueeseen.

Kuvat: Pixabay

Facebook Comments