Kävelijä Mirja Kärnä

Oman tiensä kulkija

Category: Tiede

Tunneäly

Mikä on tunneäly? Tunneäly on Daniel Golemanin vuonna 1995 lanseeraama älykkyys, joka sisältää Howard Gardnerin (1983) moniälykkyysteorian kaksi viimeistä älykkyyden muotoa; intra- ja interpersoonallisen älykkyyden.


Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 7 min.)

Intrapersoonallinen älykkyys on ihmisen kykyä ymmärtää omaa itseään ja interpersoonallinen älykkyys taasen kuvastaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Daniel Goleman jatkoi siis Gardnerin tieteellistä työtä, yhdisti nämä kaksi termiä ja alkoi kutsumaan sitä tunneälyksi. 

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää.

Tunneälykkäältä ihmiseltä löytyy sekä itsetuntemusta että sosiaalista pelisilmää. Hän pystyy johtamaan itseään, koska hän on tietoinen omista tunteistaan, voimavaroistaan ja osaamisestaan. Sen lisäksi hän tulee toimeen erittäin hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tunnemaailmaansa, motiivejaan ja lukee vaivattomasti ihmisten sanatonta viestintää.


Goleman (1995, 2014) jakaa tunneälyn neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta.

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunnetaidot

Goleman jakaa tunneälynsä nelikentän kahteen eri joukkueeseen riippuen siitä auttavatko ne ihmistä tulemaan toimeen itsensä vai toisten ihmisten kanssa. 

Henkilökohtaiset tunnetaidot auttavat ihmistä tulemaan paremmin toimeen itsensä kanssa ja ne ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Itsetuntemukseen kuuluu tietoisuus omista tunteista, itsearviointi sekä itseluottamus. Itsehallintaan kuuluu taas itsekuri, luotettavuus, tunnollisuus, joustavuus sekä innovatiivisuus. Motivoitumiseen kuuluu kunnianhimo, sitoutuminen, aloitekyky ja optimismi. 

Nämä kaikki ovat taitoja, jotka auttavat johtamaan omaa työtä ja näkemään sen mikä on itselle ominaista ja sopivaa. On ihana huomata, että tunnetaidoilla varustetut ihmiset harvoin toimivat sydämensä ääntä vastaan, muuten kuin ehkä tietoisesta valinnasta käsin. 

Golemanin (1998) mukaan tunneälykkään ihmisen sosiaalisiin taitoihin kuuluu empatia ja sosiaaliset kyvyt. Sosiaalisia kykyjä ovat vaikuttaminen, viestintä, ristiriitojen hallinta, johtajuus, muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö ja tiimityötaidot. Empatiaan kuuluu taas muiden ymmärtäminen ja kehittäminen, palvelualttius, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. 

Universaalit perustunteet

Yhdysvaltalainen psykologi Paul Ekman on tehnyt pioneerityötä tunteiden tulkitsemisessa. Hän on havainnut, että perustunteisiin liittyvät kasvonilmeet, joita hän kutsuu mikroilmeiksi, ovat universaaleja. Ympäri maailman ja kulttuurista riippumatta ihmiset siis ilmaisevat tunteitaan hyvin samankaltaisilla ilmeillä.

(Tässä välissä sulle vinkkivitosena tiedoksi se, että Paul Ekmanin työhön perustuu mielenkiintoinen tv-sarja nimeltä Paljastavat valheet. Suosittelen!)

Ekman (2003) jakaa tunteet neljään perustunteeseen, jotka ovat pelko, viha, suru ja mielihyvä. Goleman (1995) vuorostaan luettelee Tunneäly -kirjassaan Ekmannia hieman laajemman perustunteiden joukon. Siinä perustunteet ovat viha, suru, pelko, nautinto, rakkaus, yllätys, inho ja häpeä. 

Perustunteet eivät Ekmanin mukaan varsinaisesti esiinny niin sanotusti yhtenä yksittäisenä tunteena, vaan paremminkin teemana, joka on joukko eritasoisia, mutta samansuuntaisia tunteita. Esimerkiksi vihan tunneperhe sisältää erilaisia vihan variaatioita ärtyneisyydestä aina raivoon asti.

Itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Tunteita ilmaistaan muun muassa äänensävyn, ilmeiden ja kehon asentojen kautta. Jotta ihminen voi tulkita toisten sanatonta tunneviestintää, hänellä täytyy olla itsekuria ja itsetuntemusta. Jos ihminen ei hallitse omia tunteitaan, eikä erota niitä eli ei osaa nimetä kehollisia tuntemuksiaan tunteiksi, hän ei myöskään voi ymmärtää toisten ihmisen tunteita (Goleman 1998). Näin ollen itsetuntemus on tunneälyn vankka perusta.

Empatian ydin on tunteiden tunnistamisessa

Goleman (1998) painottaa vuorovaikutuksessa empatiaa, jonka ydin on toisten ihmisten tunteiden tunnistamisessa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan asiakasprojektin ohjaajien ilmaisema empatia oli yksi pääelementti innovaatioiden syntymisessä (Montonen & all, 2015). 

Ihmisen aivot eivät ole staattinen elin, jossa tieto kulkee pelkästään vanhoja kuluneita ratoja pitkin (vaikka joskus se siltä tuntuisikin!). Aivot ovat plastiset ja siellä kulkevat hermoverkot muovautuvat läpi elämän. On toki totta, että tietyt opitut ajattelumallit ja tavat ovat tiukassa, mutta sinnikkäällä työllä myös syvään uurtuneita ajatuskulkuja voidaan muuttaa.

Ihminen, joka ei ole oppinut ottamaan toisia huomioon ja tarkastelemaan toisten ihmisten tunteita mm. kasvojen ilmeistä, äänensävystä, kehonkielestä ja sanojen valinnasta, voi oppia toimimaan toisin. Tunneälyä ja empatiaa voi nimittäin oppia ja opettaa. Myönteistä kehitystä tällä alueella on huomattavissa, sillä peruskoulussa on alettu kiinnittää huomiota tunnetaitojen opettamiseen. 

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan eri älykkyyksien kehitys tulee etenemään. Empatia on nimittäin luokiteltu myös yhdeksi henkisen älyn muodoksi (Wigglesworth, 2012). Henkisen älyn pioneerin Danah Zoharin (2005) mukaan tunneäly on pohja henkiselle älylle. Joten tunteiden ääreltä ei ole enää pitkä matka henkisen älykkyyden äärelle. Zohar (1997) kirjoittaakin, että tulevaisuuden organisaation tuleekin vaalia kolmenlaista älykkyyttä; mentaalista älykkyyttä, tunneälyä sekä henkistä älykkyyttä. 



Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Haluatko lukea lisää?

Artikkeli Daniel Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly -uusimmat oivallukset.

Artikkeli Howard Gardnerin moniälykkyysteoriasta, joka edelsi Golemanin tunneälyä.


Tai katso video, jossa kerron Golemanin kirjasta Aivot ja tunneäly.

Lähteet

Ekman, Paul (2003.) Emotional revealed, New York, Holt Paperpacks.
Ekman, Paul (nettisivut)
www.paulekman.com/blog/emotion-families-part-1/ Viitattu 31.12.2019
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Goleman Daniel (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset. Samsaraa tasapaino-oppaat.
Goleman Daniel (1998). Tunneäly työelämässä. Otava.
Goleman Daniel (1997). Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.
Goleman, Daniel (1995). Emotional intelligence. New York: Bantam Books.
Montonen, T., Eriksson, P. & Lehtimäki, H. (2015). Empathic facilitation in innovation: Combining diagnostic and dialogic practices. Int. J. of Services Technology and Management, 21(1/2/3), . doi:10.1504/IJSTM.2015.071100
Wigglesworth Cindy (2012). SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence. SelectBooks, Inc. New York.
Zohar, D. (2005). Spiritually intelligent leadership. Leader to Leader, 2005 (38), pp. 45-51. doi:10.1002/ltl.153
Zohar, D. (1997). Rewiring the Corporate Brain: Using the New Science to Rethink. 

Kuvat: Pixabay

Howard Gardnerin moniälykkyysteoria henkisen älyn näkökulmasta

Tässä artikkelissa esittelen sinulle Howard Gardnerin moniälykkyysteorian kahdeksan (ja puoli) erilaista älykkyyttä. Puolikas älykkyys viittaa henkiseen älyyn, jota Gardner ei ole kokonaisuudessaan ottanut mukaan teoriaan. Sen kohdalla kerron Gardnerin perusteluja ja ajatuksia tästä päätöksestä.

Voit myös kuunnella artikkelin (kesto 11 min.)

Yleisesti älykkyys nähdään kykynä ratkoa ongelmia; oppia tietoa ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Perinteisesti älykkyydeksi on luettu loogis-matemaattinen älykkyys. 

Älykkyyden monimuotoisuus otti aimoharppauksen avarampaan näkökulmaan 1980-luvun alussa, kun yhdysvaltalaisen psykologi ja tutkija Howard Gardner julkaisi moniälykkyysteoriansa. Siinä, silloin noin neljäkymmentävuotias, Gardner jakoi älykkyyden ensin seitsemään ja myöhemmin kahdeksaan (tai 8 ½ ) eri kategoriaan. 

Gardnerin teorian mukaan älykkyydet ovat visuaalis-avaruudellinen, kehollis-kinesteettinen, musikaalinen, kielellinen, loogis-matemaattinen, intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys. Myöhemmin hän harkitsi kahden uuden älykkyyden lisäämistä, jotka olivat henkinen älykkyys ja naturalistinen älykkyys. Näistä hän sisällytti teoriaansa naturalistisen älykkyyden.

Seuraavassa esittelen tarkemmin Howard Gardnerin moniälykkyysteorian eri älykkyyksien lajit:

1. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys
Tämä älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä tilan ja asioiden visuaaliseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. Käytännössä näitä ominaisuuksia tarvitaan eri kohteiden suhteiden ja etäisyyksien hahmottamiseen. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on erittäin tarpeen esimerkiksi silloin kun vaelletaan matkapuhelinverkon ulottumattomissa Lapin erämaassa, vettä sataa kuin saavista kaatamalla, on kylmä ja kolea, nälkä ja väsymys – ja pitäisi hahmottaa kartan avulla miten päästään mahdollisimman nopeasti lähimmälle autiotuvalle. Visuaalis-avaruudellinen älykkyys on tärkeää muun muassa lentokapteenin, merimiehen tai arkkitehdin ammateissa.

2. Kehollis-kinesteettinen älykkyys 
Kehollis-kinesteettinen älykkyys viittaa ihmisen kykyyn hallita kehoaan joko kokonaisvaltaisesti tai joiltain osin, esimerkiksi kädentaitojen kautta. Tätä älykkyyttä kutsutaan myös liikunnalliseksi älykkyydeksi. 

Olisi toivottavaa, että omaat kehollis-kinesteettistä älykkyyttä silloin, kun päätät Itävallan hiihtoloman kunniaksi kokeilla syöksylaskua ja kiitää mahdotonta kyytiä alppien rinteitä alas tai silloin kun Lapin ruskaretkellä löydät käteen sopivan pahkan ja päätät kovertaa siitä syntymäpäivälahjaksi rakkaimmallesi nimikoidun kuksan. 

Monia kehollis-kinesteettisesti älykkäitä ihmisiä löydät käsityöläisistä,  huippu-urheilun parista tai vaikkapa kesäisenä yönä lavatanssin pyörteistä. 

3. Musiikillinen älykkyys 
Musiikillinen älykkyys viittaa sävelkorkeuden, soinnin ja rytmin tajuun. Voit googlettaa YouTubesta “Aretha Franklin” ja löydät yhden esimerkin musiikillisesta älykkyydestä.

Tämän älykkyyden taitajia on erityisesti musiikkialalla. Ehkä yksi monimuotoisimmista musiikillisen älykkyyden multitalentin ilmentymästä on kapellimestarin ammatti. 

4. Kielellinen älykkyys
Kielellinen älykkyys viittaa taitoon käsitellä ja tulkita sanoja. Se on herkkyyttä tunnistaa sanojen vivahteita ja asetella niitä soljuvaan järjestykseen ja rytmiin. Yksi sanataitureista, jota suorastaan fanitan, on tamperelainen runoilija Arto Lappi. Kielellisen älykkyyden taitajia löydät muun muassa toimittajan, kirjailijan ja runoilijan ammateista. 

5. Loogis-matemaattinen älykkyys 
Loogis-matemaattinen älykkyys viittaa nimensä mukaisesti kykyyn ratkoa ongelmia logiikan ja matematiikan kautta. Älykkyyteen kuuluu kyky käsitteellistää asioita ja hahmottaa eri asioiden tai symboleiden suhteita toisiinsa. Looginen päättelykyky on edellytys tieteen tekemiseen ja se on usein pohjana yleistä älykkyyttä mittaavissa testeissä. 

Mietin kauan kuka voisi olla hyvä esimerkki loogis-matemaattisesti älykkäästä ihmisestä. Sitten minulla välähti! Vuonna 2017 tieteen akateemikoksi nimitetty filosofi ja matemaatikko Ilkka Niiniluoto on ehdottomasti yksi parhaita esimerkkejä tähän älykkyyteen. 

Klikkaa tästä ja pääset kuuntelemaan Sari Valton toimittamaa radio-ohjelmaa, jossa allekirjoittanut eli kävelijä Mirja Kärnä keskustelee filosofi Ilkka Niiniluodon kanssa onnellisuudesta.

6. Intrapersoonallinen älykkyys 
Intrapersoonallinen älykkyys tarkoittaa ihmisen kykyä itsetuntemukseen. Intrapersoonallisesti älykkäällä ihmisellä on herkkyyttä havainnoida ajatuksiaan ja tunteitaan, sekä motivoida itseään toimimaan kohti päämäärää. Gardnerin mukaan intrapersoonallinen älykkyys on tavoite jokaiselle ihmiselle, jotta hän voi toimia viisaasti jatkuvassa muutoksessa olevassa modernissa yhteiskunnassa. 

7. Interpersoonallinen älykkyys 
Interpersoonallinen älykkyys on sosiaalista älykkyyttä. Se viittaa ihmisen kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä, heidän tunteitaan, motiivejaan ja aikomuksiaan. Interpersoonallisesti älykäs ihminen on hyvä ihmistuntija ja hän pystyy helposti tunnistamaan ryhmädynamiikkan eri osa-alueet. Tätä älykkyyttä tarvitaan toimiessa terapeuttina, ihmisten johtajana tai vaikka rauhanneuvottelijana. 

Intrapersoonallinen ja interpersoonallinen älykkyys muodostavat yhdessä Daniel Golemanin tunnetuksi tekemän tunneälyn.

8. Naturalistinen älykkyys
Sitten moniälykkyysteorian julkaisun Gardnerille ehdotettiin useita uusia älykkyyksien lajeja. Sen myötä hän alkoi tutkia mahdollisuutta lisätä teoriaan kaksi uutta älykkyyttä: luonnon ymmärtämisen kyvyn ja henkisen älykkyyden. Vuonna 1993 Gardner julkaisi kirjan Multiple Intelligences: New Horizons ja päätyi lisäämään naturalistisen älykkyyden teoriaansa, sillä se vastasi hyvin hänen käyttämiin älykkyyden kriteereihin. 

Naturalistinen älykkyys on kykyä ymmärtää luontoa ja eläimiä. Siihen liittyy muun muassa luonnonilmiöiden, kasvien ja eläinten tunnistamisen ja luokittelun taito. Naturalistista älykkyyttä tarvitaan muun muassa biologin ja luonto-ohjaajan ammateissa tai syksyisessä metsässä kanttarellien keruuretkellä.  

8 ½ Henkinen älykkyys
Mielestäni Gardnerin moniälykkyysteoria oli ensimmäisiä oven avauksia kohti henkisen älyn ymmärtämistä, sillä aikanaan se laajensi ihmisten käsitystä älykkyydestä. 

Gardner käyttää henkisestä älykkyydestä termiä eksistentiaalinen älykkyys tai “suurten kysymysten älykkyys”. Gardnerin mukaan henkisen älyn laskeminen älykkyydeksi riippuu sen määritelmästä sekä älykkyyden kriteereistä. Vuonna 1993 Gardner kirjoitti, että henkisen älyn tieteellinen todistaminen on vielä kiistanalaista, vaikka näkeekin sen potentiaalisena älykkyyden muotona. 

Gardnerin henkisen älykkyyden tunnustaminen tai tunnustamatta jättäminen näyttää nojaavan biologisiin todisteisiin tai niiden puutteisiin. Yksi peruste älykkyyden tunnustamiseen on se, että aivojen tietyt osa-alueet liittyvät kyseiseen älykkyyteen. 

Joten Gardnerin moniälykkyysteoria sisältää 8 ja ½ älykkyyttä, viitaten puolikkaalla mahdollisuuteen henkisestä tai eksistentiaalisesta älykkyydestä. Pientä pehmenemistä voimme huomata tapahtuneen Gardnerin kannassa, sillä vuonna 2007 julkaistussa kirjassa Five Minds of the Future Gardner mainitsee ohimennen, että hänen teoriansa mukaan älykkyyksiä on kahdeksan tai yhdeksän. 


Kavelija_mirja_karna


Artikkelin kirjoittaja ja lukija Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä.
Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com


Lähteet
Gardner, Howard. (2009) Five Minds for the Future.
Gardner, Howard. (2000) A Case Against Spiritual Intelligence. The International Journal for the Psychology of Religion, 10:1, 27-34.
Gardner, Howard. (1999) Intelligence Reframed. New York, Basic Books.
Gardner, H. (1996). Probing More Deeply into The Theory of Multiple Intelligences. NASSP Bulletin, 80(583), pp. 1-7. 
Gardner, H. (1993). Frames of mind: The theory of multiple intelligences (2nd ed. with a new introduction.). London: Fontana Press.
Gardner, Howard. (1983) Frames of Mind. New York, Basic Books.
Lukion Psykologia 4, (2007), s.102-126. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Howard Gardnerin teorian kotisivut, viitattu 11.12.2019. www.multipleintelligencesoasis.org


Kuvat: Pixabay

Nopea intuitio ja hidas järki

Ihmisellä on kaksi tapaa käsitellä tietoa ja tehdä päätöksiä; nopea intuitiivinen sekä hidas tietoinen. Voit tuntea nämä veijarit myös nimillä implisiittinen ja eksplisiittinen tiedonkäsittely, joka tarkoittaa tiedostamatonta ja tiedostettua. Kansankielellä voisi sanoa, että ihmisen päätöksen tekee joko sydän tai järki (tai parhaassa tapauksessa ne molemmat).

Joku voi ajatella olevansa pelkästään järki-ihminen, joka ei tunteile saatikka sitten käytä sellaista vaaleanpunaista hispsterinavigaattoria kuin intuitio. Mutta sori vaan, nimittäin silläkin järjenjöllykällä tunteet näyttelevät suurta osaa jokapäiväisessä päätöksenteossa, ilman, että hän sitä edes huomaa. Eräiden aivosairauksien kautta toteutetuissa tutkimuksissa on todettu, että ilman kykyä tunnistaa ja tuntea tunteita ihmisen toimintakyky romahtaa. Siis toistan – ilman tunteita ihmisen toimintakyky romahtaa!

Voi kuulostaa aika dramaattiselta, mutta tehdäänpä pieni mielikuvamatka sinun aamuusi. Kun aamulla valitsit mitä puet päällesi, osa sinun päätöksenteostasi tapahtui tunteiden ja osa loogisen päättelyn tasolla. Todennäköistä on, että tunteet ohjasivat valintaa ja looginen päättely tulee niiden avuksi. On hyvä muistaa, että ihmisen tietoinen havainto (kappas, minulla on siniset farkut jalassani!) on itseasiassa monimutkaisen esitietoisen prosessin tietoinen lopputulos.


Jos ihminen käsittelisi tietoa pelkästään järjen kautta arkisiin päätöksiin menisi kohtuuttomasti aikaa. Tietoisen työmuistin (muisti joka muistaa esimerkiksi tämän lauseen alun tai keltaisella post-it -lapulla olevan puhelinnumeron, jonka haluat näppäillä puhelimeesi) kapasiteetti on varsin rajallinen. Niin huomasitko, saattoi olla, että sinun piti palata edellisen lauseen alkuun, jotta sait kiinni siitä mihin siinä lopussa viitattiin.

Työmuistin rajallisuuden takia ihminen ei pysty pitämään mielessään kaikkea loogisen päätöksenteon kannalta relevanttia asiaa. Sillä tietoinen mieli pystyy säilyttämään yhtä aikaa mielessään vain muutamia eri yksiköitä. Intuitiivinen tiedonkäsittely pystyy taas monen eri asian yhtäaikaiseen käsittelyyn, se on lähes rajaton tiedonkäsittelylaitos.


Intuitio on synnynnäinen ominaisuus

Suomalainen tutkija Asta Raami on kirjoittanut väitöskirjan sekä tietokirjan intuitiosta. Raamin mukaan looginen päättely ja intuitio ovat erilaisia tietämisen tapoja, jotka toimivat ihmisen tiedonhankinnassa limittäin. Psykologisen näkökulman mukaan intuitio on ei-tietoista ajattelua. Intuitio on vahva työkaluja luovuudessa sekä monimutkaisessa ongelmanratkaisussa.

Usein ajatellaan, että ihminen on pohjimmiltaan looginen ja intuitiivinen tietäminen on harvojen ihmisten ominaisuus, mutta Raamin mukaan näin ei ole. Hän kertoo, että intuitiivinen ajattelu on aivojen synnynnäinen tiedonkäsittelytapa. Ihminen ajattelee luontaisesti intuitiivisesti ja sitten viiveellä mukaan tulee looginen ajattelu, eli järki.

Raami jakaa intuitiivisen tietämisen kahteen eri ketagoriaan; tunnepohjaiseen ja asiantuntijuuteen sekä kokemukseen perustuvaan tietämiseen. Hänen mukaansa tunnepohjainen tietäminen on alttiimpi virhearvioille kuin kokemukseen ja asiantuntijuuteen pohjaava intuitiivinen tietäminen. Tunnepohjainen intuitiivinen tietäminen voi sekoittua esimerkiksi pelkoon, mielihaluihin, mielijohteisiin ja mielikuvitukseen. Raamin mukaan intuition vahvistaminen vaatii kykyä suunnata ja avartaa mieltä.

Kyky suunnata ja avartaa mieltä

Mielen suuntaaminen on tietoisen mielen taito, johon intuitio ei kykene ja mielen avaruus on taas intuition taito, joka on tietoiselle mielelle mahdottomuus. Eli intuition kehittämisessä ihminen tarvitsee sekä tietoista että intuitiivista mieltä.

Olen harjoittanut meditaatiota ja osallistunut vuosien varrella erilaisiin hiljaisuus- ja meditaatioretriitteihin. Eräällä buddhalaisella retriitillä muistan opettajan maininneen, että on olemassa kolme (josta muistan kaksi) tapaa lähestyä meditatiivista mielentilaa; tarkka keskittyminen ja avaruudellinen kokeminen. Ja kuten aikaisemmin totesin, nuo samat tavat ovat Raamin mukaan intuition vahvistamisen kulmakiviä.


Intuitiivisen tiedon erottelukyky

Tunneäly jakaantuu intrapersoonalliseen ja interpersoonalliseen älykkyyteen. Ensimmäinen kohdistuu omaan mieleen ja jälkimmäinen toisiin ihmisiin. Mielenkiintoista on, että tunneälytutkija Daniel Goleman on meditoinut nuoruudestaan lähtien ja hänen mukaansa meditointi on yksi työkalu tunneälyn kehittämiseen.

Kokemuksesta voin sanoa, että intuitiviisen tiedon erottelukyky vaatii intrapersoonallista älykkyyttä, sillä intuitiota sumentavia ajatusvinoumia voi olla peloista tai mielihaluista johtuvat ajatukset. Intrapersoonallinen älykkyys on tunneälyn se osa-alue, joka kohdistuu ihmisen omaan mieleen. Eli intrapersoonallisesti älykäs ihminen osaa havainnoida omaa mieltään ja tunnistaa omia tunteitaan.

Tunteet ovat hyvinvointimme puolustajia

Voidaan ajatella, että intuitio on kuin ympärillämme leijuva aistikenttä, joka kerää koko ajan ajantasaista informaatiota ilman, että olemme siitä tietoisia. Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuuttamme hyvinvointimme kannalta merkityksellisiin asioihin. Erään tutkimuksen mukaan kun aistikentässämme tapahtuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, intuitiivinen mieli nostaa sen tietoisen mielen nähtäväksi (Mudrik ym. 2011).


Tunteet ovat hyvinvointimme puolustusjärjestelmiä. Ne kertovat eri tavoin tärkeistä havainnoista. Inho-reaktio on merkki siitä, että jokin asia ei ole meille hyväksi, pelko-reaktio kertoo siitä, milloin meidän tulee paeta, jähmettyä tai taistella ja mielihyvä-reaktio viitoittaa suuntaa siitä mihin meidän tulee kohdistaa kulkuamme.

Tunne on nopea ja tehokas. Intuitiivinen tietäminen on tutkitusti 300 000 kertaa nopeampaa kuin tietoinen tiedonkäsittely. Tunteen kautta syntyy nopea primäärireaktio, joka hälyttää aivojemme mantelitumakkeen, pistää meidän toimimaan ajatusta nopeammin ja pelastaa onnettomuudessa henkemme. Sekundaariarvio on hitaampi, järjen ja loogisen päättelykyvyn keino.

Järki tai tietoinen mieli mahdollistaa tulevaisuuden suunnittelun ja tavoitteiden saavuttamisen. Se pystyy kategorisoimaan elämässämme olevia tapahtumia tai kokemuksia käsitteiksi. Se erottaa hyvän ja pahan. Se kerää tietoa maailmasta ja toimii siellä tarvittavana suojakilpenä. Tietoisen mielen kokemusmaailmaan sisältyy nykyhetken lisäksi menneisyys ja tulevaisuus. Kaiken tämän lisäksi tietoinen mieli kykenee erääseen tärkeään asiaan, johon intuitiivinen mieli ei kykene, nimittäin tarkkaavaisuuden kohdentamiseen.


KLIKKAA TÄSTÄ ja lue seuraavaksi artikkeli, jossa käsitellään samaa asiaa, mutta tarinan kautta.

*

*

Kavelija_mirja_karna


Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana. 

*

*

Lähteet
Kognitiiviset prosessit -kurssi, joka on osa Itä-Suomen yliopiston psykologian aineopintoja. Erityisesti kurssin materiaaleista Lauri Nummenmaa luento Kognitiot ja emootiot sekä Mikä Koiviston luennot implisiittinen muisti ja tietoisuus.

Goleman, D. (2017)  Daniel Goleman: Science of Meditation. YouTube-video. https://www.youtube.com/watch?v=NQTQX1F_VW0 Viitattu 2/2019

Mudrik, L. (2011). Integration Without Awareness: Expanding the Limits of Unconscious Processing. Psychological Science, 22(6), pp. 764-770.

Raami, A. (2015). Intuition unleashed: On the application and development of intuition in the creative process. Helsinki: Aalto University School of Arts, Design and Architecture, Department of Media.

Raami, A. (2016). Älykäs intuitio: Ja miten käytämme sitä. Helsinki: S&S

Artikkelin kuvat: Tommy Lisbin, Ashley Batz sekä Aaron Burden,  Unsplash.

Daniel Goleman: Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset

Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset (2014) antaa ajankohtaisen katsauksen Golemanin tieteellisestä työstä aivojen ja tunneälyn saralla. Kirjassa esitellään uusimpia tieteellisiä löydöksiä, joita voi hyödyntää itsetuntemuksessa, tiimin kehittämisessä tai johtamisessa.

Kirjan kirjoittaja Daniel Goleman on yhdysvaltalainen psykologian tohtori, joka lanseerasi vuonna 1995 tunneäly-käsitteen. Tunneälyn lisäksi Goleman on kirjoittanut teoksia muun muassa itsepetoksesta, luovuudesta, avoimuudesta, meditaatiosta, sosiaalisesta ja emotionaalisesta oppimisesta sekä ekologisesta kriisistä.

Aivot ja tunneäly -kirja itsessään on yllättävän ohut. Siinä on noin 80 sivua, joten sen lukee aika nopeasti. Tosin jokaisella sivulla on niin mielenkiintoista tietoa, että se siitä nopeudesta. Minä nautiskelin kirjan varsin hitaassa tahdissa, sillä jokaisen luvun kohdalla halusin pysähtyä sisäistämään juuri lukemaani.

Goleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi

Kirjassa pureudutaan erilaisiin teemoihin ja sinne sukelletaan aivojen toiminnan kautta. Teemoina kirjassa on mm. tunneäly, luovuus, itsensä johtaminen, stressinhallinta, motivaatio, empatia ja sosiaalisuus. Yhdessä luvussa käsitellään lyhyesti (ja hyvin varovaisesti) myös sukupuolten eroja aivoissa. Erittäin mielenkiintoinen oli empatian eri lajeja käsittelevä kappale. Golemanin mukaan empatia on tietoisuuden perustaito, jonka avulla voi aistia sen, mitä muut ihmiset ajattelevat tai tuntevat.

Sosiaaliset aivot ja tunteiden tarttuminen

Goleman puhuu kirjassa sosiaalisista aivoista. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, syntyy heille yhteinen jaettu tunnekokemus. Sama kollektiivinen tunnekokemus tapahtuu esimerkiksi elokuvissa tai tunteita pintaan nostattavassa konsertissa, jossa parhaillaan koetaan sanoinkuvaamatonta yhteyttä satojen tai jopa tuhansien ihmisten kanssa.

BLOGI mirja kärnä tunneäly daniel goleman

Tämä ilmiö tapahtuu aivoissa sijaitsevien peilisolujen välityksellä. Peilisolut  peilaavat toisen ihmisen, joko tietoisesti tai tiedostamattomasti, kokemaa tunnetta. Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.

“Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.”

Olen huomannut muutaman kerran sen, miten minun on ollut erittäin vaikea olla joidenkin ihmisten läheisyydessä, joissa ei pintapuolisesti näyttäisi olevan mitään syytä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyseisissä ihmisissä on ollut huomattavan paljon peitettyä vihaa ja katkeruutta, joka on todennäköisesti ollut vielä siinä vaiheessa kokijalle itselleenkin tiedostamatonta. Kirjan kautta ymmärsin, että noissa tilanteissa peilisoluni ovat napanneet tietämättäni informaation toisen ihmisen tunnetilasta, ja minä olen alkanut kokea sisäisesti minulla kuulumatonta negatiivista tunnetta.

Samalla tavalla peilisolut toimivat esimerkiksi silloin, kun katsot videota, jossa ihminen satuttaa jalkansa. Saatat tuntea pelkän katselukokemuksen kautta fyysisen reaktion itsessäsi, ilman että jalkaasi koskettaa mikään konkreettisesti.

“Jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista.”

Golemanin mukaan jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista. On mielenkiintoista, että monille tuttu kokemus “olla samalla aaltopituudella” toisen ihmisen kanssa on näin ollen todennettu aivotutkimuksen keinoin. Tähän yhteyteen liittyy peilisolujen lisäksi myös muita aivojen prosesseja ja osia. Yksi näistä on insula eli aivosaari, joka kartoittaa ihmisen kehossaan kokemiaan tunteita.

Sosiaalisiin aivoihin, eli vuorovaikutuksessa jaettuun kokemukseen, liittyy vahvasti ihmisen empatiakyky, joka on taas riippuvainen ihmisen kyvystä tunnistaa ja tuntea omia tunteitaan.

Lue lisää tunneälystä ja klikkaa tästä Tunneäly -artikkeliin!

Kenelle Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly sopii?

Kirja oli todella mielenkiintoinen ja täynnä asiaa. Tulen varmasti käsittelemään kirjan aiheita tulevissa blogipostauksissa. Kirjan luvut olivat lyhyitä ja kieli selkeää. Suosittelen kirjaa kaikille ihmisen mielestä, itsensä kehittämisestä, tiimityöstä ja hyvästä johtamisesta kiinnostuneille.

Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset -kirjaGoleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi on julkaistu vuonna 2014 ja sen on kustantanut Samsaraa. Olen saanut kustantajalta kirjan arvostelukappaleen.

Kavelija_mirja_karna

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja@mirjakarna.com

Jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi!

 

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén