Monen tutkijan mukaan* henkinen älykkyys pohjautuu syvälliseen itsetuntemukseen. Wigglesworthin henkisesti älykkään ihmisen ominaisuuksia selittävän mallin ensimmäinen osio käsittelee itsetuntemusta. Artikkelin lähteenä on Wigglesworthin kirja SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence.

Jos malli on sinulle uusi, voit lukea sitä avaavan johdannon täältä!

OSA 1: Itsetuntemus

1. Tietoisuus omasta maailmankatsomuksesta

Henkisesti älykkäällä ihmisellä on tietoisuus siitä, että oma tapa katsoa maailmaa ei välttämättä ole ainoa “totuus”, vaan se on oman historian muokkaama näkemys. Toisin sanoen ihminen on tietoinen siitä, että hän  katsoo henkilökohtaisen “linssin” läpi omaa mielikuvaansa todellisuudesta. Omat uskomukset ja näkemykset ovat väistämättä saaneet vaikutteita siitä kulttuurissa missä ihminen on kasvanut, uskonnollisesta tai rodullisesta taustasta sekä monista muista vaikuttimista. 

Maailmankatsomus kulkee kahteen suuntaan. Se filtteröi sellaisen informaation mielestäsi ulos, joka ei vastaa omaa maailmankatsomusta ja toisaalta se filtteröi sellaisen informaation mielen tietoisuuteen, joka on ihmisen maailmankatsomuksen mukaista. Henkisesti älykäs ihminen on riittävästi tietoinen oman “linssinsä” vaikuttimista ja siitä, että muut ihmiset prosessoivat tietoa erilaisten linssien läpi. Oman maailmankatsomuksen tarkastelu vaatii rohkeaa itsehavainnointia. 


2. Tietoisuus elämän tarkoituksesta

Tietoisuus elämän tarkoituksesta vastaa kysymykseen “miksi minä olen täällä”. Se tarkoittaa tietoisuutta oman elämän tarkoituksesta, missiosta, kutsumuksesta tai elämäntehtävästä. Abraham Maslowin tarvehierarkian mallin mukaan itsensä toteuttamisen tarpeet tai tarve tulla siksi, joka on, ovat inhimillisiä perustarpeita.


3. Tietoisuus arvohierarkiasta

Tämä taito kertoo sen millä perusteella ihminen priorisoi asioita elämässään. Se on ymmärrystä siitä, mitkä arvot on valinnut elämää ja niiden hierarkiasta keskenään. Arvo on jotain sellaista, minkä ihminen tuntee niin tärkeäksi, että perustaa päätökset ja toiminnan niiden pohjalle. On olemassa ihannearvoja, joita ihminen toivoo toteuttavansa ja sitten on arvoja, joita ihminen todella toteuttaa. Arvot tulisi olla vapaasti valittuja, eivätkä esimerkiksi tiedostamattomasti edellisiltä sukupolvilta perittyjä malleja. 

Seuraava osa >>> Osa 2. Laajempi universaali tietoisuus

4. Mielen kompleksisuuden hyväksyminen

Tämä  kohta henkisesti älykkään ihmisen ominaisuutena tarkoittaa ihmisen kykyä hyväksyä itsessään ristiriitaiselta tuntuvia nyansseja ja asioita. Ensimmäisellä tasolla tämä taito tarkoittaa ymmärrystä siitä, että säännöt ja periaatteet ovat joskus sellaisia, että niitä tulee rikkoa korkeamman tavoitteen saavuttamiseksi. Korkeimmalla tasolla tämä kyky tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy päätöstä tehdessään samanaikaisesti tarkastelemaan asioita useasta eri näkökulmasta ja ymmärtää, että “oikea ja väärä” eivät ole yksinkertaisia määritelmiä. Kun taito kehittyy riittävästi, ihminen tunnistaa, että ristiriitaisissa näkökulmissa on jokaisessa olemassa jonkun “linssin mukainen totuus”. Henkisesti älykäs ihminen jopa nauttii paradokseista ja mysteereistä, jotka ovat keskeistä mystiikassa. 

5. Tietoisuus egosta ja korkeammasta minästä

Korkeampaa minää voidaan kutsua myös nimillä sisäinen viisaus, sielu, henkinen minä, iankaikkinen minä, jumalallisuus, Atman tai Buddhaluonto. Korkeampi minä on viisas ja rakastava. Ego on taas ihmisen rajoittunut mieli, jota voidaan kutsua pieneksi minuudeksi, väliaikaiseksi minäksi, rajoittuneeksi minäksi tai alhaisemmaksi minäksi. Ego on itsekäs, epäkypsä, pelokas ja puolustautuva. Ensin ihmisen tulee erottaa nämä kaksi minuuden eri osa-aluetta ja siitä tässä taidossa on kyse. Kun erottelukyky on olemassa, ihminen voi siirtää huomionsa egosta korkeamman minän ääneen. 

Tässä kohtaa on tärkeää alleviivata, että ego on tärkeä osa ihmistä, eikä se ole ihmisen vihollinen, josta pitää päästä eroon. Ego on luonnollinen ja terve osa ihmisen psyykettä. Korkeampi minä luo yhteyden henkeen ja universaaliin energiaan, joka on ajatonta. Sillä on laajempi perspektiivi elämässä, mutta se ei ymmärrä miten navigoida kompleksisessa maailmassa monien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan. Ego taas luo yhteyden toisiin egoihin ja siten luo yhteyden toisiin ihmisiin. Ilman egoa ihmisellä olisi hyvät tarkoitusperät, mutta ei taitoa toimia niiden kautta. Kun ego on mukana, ihminen osaa toimia maailmassa sen sääntöjen mukaan. Sama asia voitaisiin sanoa niin, että ego pitää saada ajajan paikalta vänkärin penkille lukemaan karttaa, mutta ei tekemään lopullisia päätöksiä. Meidän tulee kasvattaa egomme aikuiseksi ja asettaa se palvelemaan korkeampaa minää. Kun teemme näin astumme korkeammalle tasolle egon kehityksessä. 

Neurotieteen näkökulmasta ego on pelkoperustainen ja se on vahvasti linkittyneneenä aivojemme varhaisimpiin osiin, jossa sijaitsee aivojen limbinen järjestelmä. Sen kautta ihminen käsittelee mm. autonomisia toimintoja, motivaatiota ja tunteita. Limbisessä järjestelmässä syttyy ihmisen pelkoperusteinen taistele tai pakene -reaktio. Egon tehtävänä on pitää ihminen turvassa ja siksi se on alituiseen etsimässä uhkakuvia. Korkeammalla minällä on rauhallisempi ote, sillä se omaa luonnostaan egoa laajemman aikaperspektiivin. Korkeampi minä ymmärtää myös helpommin muiden eriäviä maailmankuvia. Kun ihminen kehittää tätä kykyä, ensin egon ja korkeamman minän äänet tulevat selkeämmiksi erottaa ja sen myötä korkeamman minän rauhallisempi ja viisaampi ääni pääsee paremmin esille.


Jatka seuraavaan osioon!



Kavelija_mirja_karna

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt henkisen älykkyyden asiantuntija.

Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com

Tämä artikkeli perustuu Cindy Wigglesworthin kirjaan “SQ21: The Twenty-One Skills of Spiritual Intelligence” (2012)

* Tutkijoita, joiden mukaan henkinen älykkyys pohjautuu syvälliseen itsetuntemukseen ovat mm. Dorothy A. Sisk (2002) ja Vaughan (2002) sekä Zohar (2004).

Sisk, D. (2002). Spiritual Intelligence: The Tenth Intelligence that Integrates all other Intelligences. Gifted Education International, 16(3), pp. 208-213. 
Vaughan, F. (2002). What is Spiritual Intelligence? Journal of Humanistic Psychology, 42(2), pp. 16-33. 
Zohar, D. and Marshall, Ian. (2004) Spiritual Capital: Wealth We Can Live By. Bloomsbury. Clays Ltd, St Ives plc.

Kuvat: Pixabay

Facebook Comments