Henkinen älykkyys on jokaisen ihmisen synnynnäinen ominaisuus, jota voidaan harjoittamalla voimistaa. Henkisen älykkyyden ydin jäsentyy kolmen yhteyden kautta. Ne ovat yhteys itseen, yhteys toisiin ja yhteys Elämään.
Henkinen älykkyys voi olla uinuvassa tai aktiivisessa tilassa. Se ei edellytä minkään uuden uskomusjärjestelmän sisäistämistä, vaan paremminkin yhteyttä estävistä uskomuksista irtipäästämistä.
YHTEYS ITSEEN – HENKINEN ÄLYKKYYS
Yhteys itseen alkaa muodostua, kun ihminen todella pysähtyy kuuntelemaan omaa sisintään. Se edellyttää sekä ulkoisten että sisäisten ärsykkeiden karsimista ja rohkeaa astumista hiljaisuuteen. Useimmille tämä tapahtuu vasta kärsimyksen tai elämänkriisin pakottamana.
Yhteyden myötä ihminen tulee tietoiseksi tunnehaavoistaan. Tunnehaava syntyy silloin kun voimakkaalla negatiivisella tunteella ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta tulla näkyväksi. Kohtaamaton tunne jähmettyy ja piiloutuu psyyken tiedostamattomaan osaan.
Haavoja voi olla isoja tai pieniä. Iso haava on esimerkiksi traumaattinen kokemus koulukiusaamisesta tai kasvamisesta epävakaassa ympäristössä, jossa turvattomuutta luo esimerkiksi työholismi, alkoholismi tai mielenterveysongelmat. Pieni haava voi tulla esimerkiksi siitä, kun ihminen on lapsena joutunut sopeutumaan muuttojen takia aina uuteen elinpiiriin, eikä hän ole saanut tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn.
Kun ihminen ylireagoi johonkin suhteelliseen neutraaliin tapahtumaan, on todennäköistä, että se on osunut menneisyyden tunnehaavaan. Silloin tukahdettu menneisyys tulee eläväksi nykyhetkessä. On joitain ääritilanteita, jolloin menneisyys melkein valtaa nykyhetken kokonaan. Hänen näkemystään sumentaa menneisyyden tunnehaava, jonka tarvitsee tulla kipeästi nähdyksi.
Uskomuksista syntyy elämää ohjaavia käsikirjoituksia
Yhteyden myötä ihminen tulee tietoisemmaksi omista ajatuksistaan. Monesti emme ole lainkaan kärryillä siitä, mitä mielessämme liikkuu. Silloin kuljemme elämässä autopilotilla ja toimintaamme ohjaavat tiedostamattomat ajatukset ja uskomukset.
Tiedostamattomat uskomukset syntyvät usein lapsuuden herkässä kehitysvaiheessa, jolloin psykologinen minuus muotoutuu. Kun uskomus laajenee, siitä kasvaa elämää ohjaava käsikirjoitus, jota toistamme aina uudestaan ja uudestaan. Psykologiassa käsikirjoituksia kutsutaan skeemoiksi, joka on mielen sisäinen malli maailmasta. Positiiviset tai neutraalit skeemat ovat tarpeellisia arkisen toiminnan kannalta. Tässä yhteydessä puhun kuitenkin negatiivisista, elämää rajoittavista käsikirjoituksista.
Rakennetun identiteetin löystyminen
Osa tätä yhteyden muodostumisen prosessia on rakennetun identiteetin löystyminen. Ihminen voi rakentaa identiteettinsä ulkoisista asioista, kuten omaisuudesta, tittelistä tai saavutuksista. Identiteetin rakennusaineita voivat olla myös sisäiset asiat; uskomusrakennelmat, tapa ajatella tai itsensä näkeminen tietynlaisena.
Kun yhteys itseen syvenee, kirkastuu uudenlainen näkemys itsen olemuspuolien väliaikaisuudesta, virtaavuudesta ja kaiken jatkuvasta muuttumisesta. Silloin rakennettu identiteetti ei ole enää niin tiukka ja rajattu, vaan ihminen vapautuu ilmaisemaan itseään moniulotteisemmin.
Ihmisen mieli on kudelma, johon vaikuttaa persoonallisuus, geenit, menneisyyden kokemukset sekä ympäristö ja siinä vaikuttava kulttuuri. Näistä kokemuksista värjäytyy jokaiselle yksilöllinen linssi, jonka kautta ihminen tarkastelee maailmaa. Tätä tukee myös neurologinen todistusaineisto, sillä aivomme ovat rakentuneet niin, että ihminen poimii ympäristöstään niitä ärsykkeitä, jotka ovat hänelle tuttuja. Ennestään tuntemattomat asiat jäävät helpommin huomaamatta. Linssin vaikutus heikkenee sitä mukaa kun siitä tulee tietoiseksi.
Yhteyden kasvaessa ihminen tulee yhä selkeämmin tietoiseksi omista arvoistaan ja alkaa vähitellen tekemään niiden mukaisia valintoja. Mitä syvempi yhteys itseen on, sitä kivuliaammaksi tulee omien arvojen vastainen toiminta.
Sisäinen turvallisuus on tärkeää henkisessä älykkyydessä
Tärkeää yhteydessä itseen on sisäisen turvallisuuden rakentaminen. Se tarkoittaa sitä, että ihminen seisoo ennen kaikkea itse itsensä puolella ja suhtautuu omaan ristiriitaiseen mieleensä myötätuntoisesti. Silloin ihmisessä kasvaa itsenäisyyttä ja kykyä kulkea omia polkujaan. Hän ei ole enää riippuvainen toisten ihmisten hyväksynnästä. Siitä taas seuraa luontaisesti viisautta hyväksyä muut ihmiset, heidän monimutkaisuudestaan ja ristiriidoistaan huolimatta. Kun yhteys itseen on syvää, ihmiselle kasvaa vähitellen vakaa itsetuntemus, itsemyötätunto sekä itsehillintä.
YHTEYS TOISIIN – HENKINEN ÄLYKKYYS
Yhteys toisiin tarkoittaa yhteyttä kaikenlaisiin elämänmuotoihin. Se on yhteyttä toisiin ihmisiin, eläimiin ja luontoon.
Kun ihmisellä on syvä yhteys itseensä, on hänellä parempi edellytys luoda autenttinen yhteys myös toisiin. Tämä on kaksisuuntainen väylä, sillä joskus yhteys toisiin edistää yhteyden muodostumista itseen.
Ihminen, jota on satutettu läheisissä ihmissuhteissa, voi sulkeutua psyykkisesti. Märkivän ja kivuliaan tunnehaavansa takia, hänen on mahdotonta muodostaa yhteyttä itseensä, saatikka sitten toisiin ihmisiin. Sellaisessa tilanteessa yhteys voi ensin avautua toisen elämänmuodon kautta, esimerkiksi yhteytenä eläimeen. Ajan mittaan ihmisessä syntyy luottamusta, joka mahdollistaa yhteyden uudelleenrakentamista sekä itsen, toisten ihmisten ja Elämän virran kanssa.
Yhteys toisiin ihmisiin edellyttää erilaisuutta kunnioittavaa mielenlaatua, joka on Gardnerin (2007) mukaan yksi olennainen tekijä, jota ihmiskunta tarvitsee selvitäkseen tulevaisuuden haasteista. Myös tunneälyn sosiaalinen ulottuvuus, interpsyykkinen älykkyys, on tärkeä osatekijä.
Kun ihminen on tietoinen omista tunnehaavoistaan, hän ymmärtää, että toisilla ihmisillä on myös omat haavansa. Sen kautta syntyy luontaista kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja myötätuntoa.
Rakennetusta identiteetistä irti päästäminen, avaa puolestaan mahdollisuuden nähdä toisessa ihmisessä roolin takana oleva inhimillinen olemuspuoli. Silloin emme asetu piiloon ammatin tai muiden roolien taakse, vaan kohtaamme toinen toisemme, inhimillisenä olentoina.
Oman linssin tunnistamisen myötä pystymme paremmin hyväksymään myös muiden linssien vaikutuksen. Silloin erilaiset katsantokannat eivät muodosta ylitsepääsemättömiä esteitä ihmisen välille. Ristiriitaiset näkemykset voivat olla yhtä aikaa olemassa ilman, että täytyy alkaa taistella kumpi niistä on “oikea”.
Sisäinen turvattomuus vääristää näkemystämme
Joskus haluamme nähdä toisen lähes yliluonnollisen hyvänä, koska sen myötä koemme turvallisuuden tunnetta. Tai sitten näemmä toisessa vaaroja, joita ei todellisuudessa ole siinä mittakaavassa olemassa.
Kun yhteys itseen sekä sen tuoma sisäinen turvallisuus kasvavat, olemme kykeneviä tarkastelemaan myös toisten ihmisten puolia realistisemmin, ilman että niitä tarvitsee liioitella tai työntää syrjään omasta tietoisuudesta. Samalla vähenee luonnostaan myös toisten ihmisen ja ihmisryhmien stereotyyppinen kategorisointi.
Yhteys toisiin ihmisiin ei tarkoita fyysisen maailman tasolla vaikeiden asioiden lakaisemista maton alle, tekopirteää hymistelyä ja rajatonta rakkautta kaikkien kesken. Se tarkoittaa syvällisen tason yhteyden näkemistä ja sen rinnalla viisasta ymmärrystä siitä, että jokaisella ihmisellä on kyky toimia myös vahingoittavasti. Se edellyttää taitoa luoda terveitä, itseä ja toisia suojelevia rajoja. Se on myös vaikeista ihmissuhteista oppimista. Se ei merkitse satuttavien tekojen hyväksymistä, mutta inhimillisyyden tunnistamista tekojen takana.
Aidossa yhteydessä toisiin on potentiaalia myös syvälliseen anteeksiantoon. Kun anteeksianto tapahtuu syvällisen ymmärryksen kautta, eikä pakottamalla “koska hyvän ihmisen kuuluu antaa anteeksi”, tapahtuu ihmisessä luontainen irtipäästäminen ja katkeruudesta vapautuminen.
YHTEYS ELÄMÄÄN – HENKINEN ÄLYKKYYS
Se mitä yhteys Elämään on, on jokaisen ihmisen itsensä määriteltävissä. Joillekin yhteys Elämään ilmenee henkisenä tai hengellisenä kurkottamisena näkymättömään, toisille se on taas antautumista luovuuden virtaan ja kolmannelle luonnonrauhan hengittämistä rantakalliolla.
Tärkeä osa-alue yhteydessä Elämään on tekemisen ja olemisen viisas tasapaino. Ihmisellä on elämässä kahtiajakoinen tavoite, sisäinen ja ulkoinen*. Sisäinen tavoite tarkoittaa läsnäolon vahvistumista nyt-hetkessä. Ulkoinen tavoite on jonkin päämäärän saavuttamista, eli se, mitä tavoitteen saavuttamisella perinteisesti tarkoitetaan.
Kun sisäinen tavoite on asetettu elämässä ensisijaiseksi, ihminen vapautuu ulkoisten tavoitteiden pakonomaisesta havittelemisesta. Tämä vapauttaa huomattavan määrän energiaa ja luovuutta. Silloin ihminen suhtautuu ulkoisiin tavoitteisiin kevyemmin, jopa leikittelee niillä. Paradoksaalisesti sisäisen tavoitteen ollessa ensisijainen, ulkoisten tavoitteiden saavuttaminen muuttuu helpommaksi. Samalla se myös tuo uudenlaista läsnäolon laatua ihmisen olemukseen ja tekemiseen. Silloin ihmisen ydinolemus pääsee vapaammin virtaamaan psyyken takana olevasta perimmäisestä olemisentilasta (Vaughan 2002). Se on ihmisyyden ydin, Elämä, joka virtaa materian tasolle läsnäolomme kautta. On hyvä muistaa, että tästäkin olemisentilasta on mahdollista rakentaa identiteetti, jolloin tosin sen virtaavuus ja elävyys tukahtuu.
Yhteys Elämään tarkoittaa kuvainnollisesti sitä, että ihmisellä on yhtä aikaa yksi jalka holistisessa yhteyden maailmassa ja toinen jalka dualistisessa materian maailmassa. Kun ihmisellä on kahtiajakoinen näkemys, on hänen helpompi tunnistaa toisissa ihmisissä roolien takana oleva henkinen ydin. Sen kautta muodostuu holistinen näkökulma, jossa kaikki elämänmuodot rakentavat yhtenäisen kokonaisuuden. Siinä ihminen on tasavertainen osa luontoa ja muita elämänmuotoja. Tämän myötä herää luontainen myötätunto, sillä ihminen ymmärtää muiden olevan samanaikaisesti osa häntä itseä.
Syvällisellä tasolla olemme yhtä, mutta koemme kuitenkin samaan aikaan erillisiä kokemuksia. Sen vuoksi materian maailmassa on tärkeää osata määritellä minuuden rajat, mutta käyttää niitä kuitenkin joustavasti – pitäen samaan aikaan yhden jalan materian ja toisen hengen maailmassa.
Luottamus ja antautuminen
Yhteys Elämään edellyttää luottamusta ja antautumista. Se tarkoittaa myös saavutusten omistajuudesta luopumista. Se ei ole nöyristelyä, vaan vapauttavaa ja syvällistä ymmärrystä siitä, että parhaimmillaan omaan tekemiseen soljuu elämän virtaa, joka kumpuaa minuutta syvemmältä tasolta. Kun ihminen on antautunut virtaan, hän etenee elämässään kuin vesi. Vesi ei kiroa tai koeta murskata eteen ilmestynyttä kiveä. Se kiertää sen vaivatta, etsiytyen uuteen soljuvaan uomaan.
Kun ihmisellä on syvä yhteys Elämään, hänellä on sisäinen kompassi, jota seurata. Se tarkoittaa ensin hennon inspiraation seuraamista, sitten voimakkaampaa luovuutta, merkityksellisyyden kokemista ja lopulta oman elämäntehtävän tunnistamista.
Kiire ja liiallinen tekeminen olemisen kustannuksella, tukkii yhteyttä Elämään. Sisäinen kompassi menee epäkuntoon ja ihminen ohjautuu yhä enemmän ulkoapäin. Jotta kompassi säilyy kalibroituna ja yhteys Elämään selkeänä, on tarkoituksenmukaista vaalia säännöllisiä rutiineja yhteyden ylläpitämiseen. Se mitä nämä rutiinit ovat, on edelleen jokaisen ihmisen itsensä määriteltävissä. Yhteistä niille on ärsyketulvan vähentäminen ja hiljaisuuteen astuminen. Sen jälkeen kompassin neula voi näyttää taas oikeaa suuntaa. Henkisen älykkyyden kompassin neulan magneettina on tunne vapaudesta, laajentumisesta ja rauhasta.
Mihin henkisen älykkyyden yhteys-malli® perustuu?
Henkistä älykkyyttä selittävissä malleissa** kuvataan kattavasti henkisen älykkyyden ilmenemistä ja vaikutuksia, mutta niistä puuttuu sen perustaa mallintava osuus. Henkisen älykkyyden yhteys -malli® pyrkii paikkaamaan tätä puutetta. Sen tavoite on jäsentää henkisen älykkyyden perustaa ihmisen psyykessä.
Kauppatieteitä ja psykologiaa opiskelleen kävelijä Mirja Kärnän luoma yhteys-malli ™ nojaa sekä tieteelliseen että kokemukselliseen ymmärrykseen ilmiöstä. Hän on kirjoittanut henkisestä älykkyydestä pro gradu -tutkielman Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen tiedekuntaan. (Tutkielmaa ei ole vielä julkaistu.)
Mirja Kärnän luoma Henkisen älykkyyden yhteys-malli® perustuu siten sekä tutkielman myötä kertyneeseen tieteelliseen pohjatyöhön että henkilökohtaisiin kokemuksiin henkisestä älykkyydestä. Kokemukset ovat kertyneet Kärnälle läpi elämän ja jäsentyneet pitkien vaellusten aikana, joista pisin oli seitsemän kuukauden kävely Suomesta Espanjaan.
Lue lisää henkisestä älykkyydestä:
>> Henkisesti älykkään ihmisen 12 ominaisuutta – Zohar
>> Henkisesti älykkään ihmisen 21 taitoa- Wigglesworth
>> Henkisen älykkyyden määritelmiä
>>> Kuuntele podcast siitä, miten kävelijä Mirja Kärnä itse löysi henkisen älykkyyden äärelle
Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt henkisen älykkyyden asiantuntija.
Voit tilata minulta luennon tai kirjallisen tuotoksen: mirja.karna@gmail.com
Lähteet ja viitteet:
*Tämä elämän sisäinen ja ulkoinen tavoite on muistaakseni alunperin Eckhart Tollen ajatus. Viittaus on vajaa, koska en ole vielä jäljittänyt alkuperäistä lähdettä.
**Malleja ovat luoneet mm. Emmons (2000), Zohar (2000 ja 2004), King ja DeCicco (2009), Wigglesworth (2012) ja Sisk (2016).
Danah Zohar, joka on syntynyt ja opiskellut Amerikassa, mutta asuu nykyään perheensä kanssa Englannissa. http://danahzohar.com/www2/?p=58
Gardner, H. (2007) Five minds for the future. First e-book edition. Boston, Massachusetts: Harvard Business School Press.
Vaughan, F. (2002). What is Spiritual Intelligence? Journal of Humanistic Psychology, 42(2), pp. 16-33.
Kuvat: Pixabay
