Luovasta prosessista on olemassa monenlaisia malleja. Yksi vanhimmista malleista on lähes sata vuotta sitten kehitetty (1926) Wallasin luovuuden neljän vaiheen malli.
Luovuushan on siitä ovela matkakumppani, että sehän ei sitten todellakaan tottele ennalta määrättyjä askelmerkkejä tai malleja, vaan luovuus liikkuu eri vaiheiden välillä siten, miten sitä sattuu huvittamaan. Välillä se palaa ilkikurisesti edelliseen kohtaan ja sitten hyppää anarkistisesti sitä seuraavaan, tai sitten se kulkee ihan omia polkujaan välittämättä hölkäsenpöläystä mistään mallista.
Mallista on kuitenkin hyötyä. Ensinnäkin se selkeyttää luovan prosessin ymmärtämistä ja antaa sille jäsennellyt raamit. Lisäksi prosessin eri vaiheiden tunnistaminen auttaa myös blokkitilanteessa olevaa pääsemään luovassa prosessissa eteenpäin. Mallin avulla voi nimittäin tunnistaa missä kohtaa prosessia on menossa, mikä kohta ehkä kaipaa vielä huomiota ja mikä olisi seuraava tarpeellinen vaihe.
Wallasin neljä luovuuden vaihetta ovat seuraavat:
1.) Ongelman määrittäminen
Luova prosessi alkaa siitä, että määrittelet ongelman tai tilanteen, johon haluat luovan ratkaisun. Mitä selkeämmin määrittelet ongelman tai tavoitteen, sitä paremmat lähtökohdat aivoillasi on alkaa pureskella pähkinää. Voit selkeyttää ongelman esimerkiksi mindmapilla, maalaamalla tai kirjoittamalla siitä. Jos päädyt kirjoittamaan, on hyvä lopuksi tiivistää ongelma tai tavoite yhteen lauseeseen.
2.) Haasteeseen uppoutuminen
Seuraavaksi uppoudu aiheeseen eli yksinkertaisesti hae siitä lisätietoa. Aiheeseen uppoutuminen voi olla teoreettista tai konkreettista. Mikäli se on konkreettista, voit mennä keskelle ilmiötä, johon haluat ratkaisun. Jos haluat luoda uuden luovan tavan haravoida syksyn lehtiä, mene haravoimaan niitä “vanhalla tavalla”. Elä keskellä haastetta ja koe se.
.
Mikäli haasteeseen uppoutuminen on teoreettista, opiskele aihetta. Aiheen opiskelu voi tarkoittaa esimerkiksi aiheen tiimoilta julkaistujen artikkeleiden, kirjojen tai opetusmateriaalin sisäistämistä. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että keskität energiasi ja huomiosi haasteeseen, jonka haluat ratkaista tai johon haluat luoda uutta.
.
3.) Rentoutuminen
Nyt kun olet täyttänyt aivojesi kovalevyn ja se on käynyt kovilla kierroksilla keskittyessäsi haasteeseen, sinun tulee antaa aivoillesi aikaa jäähtyä. Päästää irti aiheen ajattelusta, rentoudu ja anna asian olla. Tässä kohtaa on hyvä tehdä jotain aivan muuta ja vielä sellaista, jossa ei ole tavoitetta saada aikaan yhtikäs mitään. Tämä vaihe voi olla vaikka kahviloissa istuskelua, metsässä kävelyä, pitkiä päiväunia, takkatulen katsomista tai lomalla olemista.
.
Tiedän, että tämä kuulostaa kummalliselta ja voi olla vaikea toteuttaa. Vielä vaikeampaa sen toteuttaminen on, jos se pitää tehdä työpaikalla, sillä työpaikalla on olemassa vähintään kirjoittamaton sääntö tehokkuudesta ja työn tekemisestä. Mutta rentoutuminen on elintärkeä osa luovaa prosessia.
.
Tämän vaiheen aikana annat alitajunnallesi tilaa käsitellä opittua tietoa, yhdistellä asioita uudella tavalla ja löytää uusi, luova ratkaisu. Luova oivallus tapahtuu itsestään. Se voi tulla yhtäkkiä mieleen vaikka kävellessäsi tai saunan lauteilla kun tuijotat varpaitasi, voit nähdä siitä unta (muista kirjoittaa unet ylös heti herättyäsi), tai voit saada oivalluksen lukemastasi kirjasta tai katsomastasi ohjelmasta.
.
Oivallusta ei voi kuitenkaan pakottaa tapahtuvaksi, ja joskus käy niin, ettei se kertakaikkiaan tapahdu. Silloin voit palata edelliseen vaiheeseen ja hakea lisätietoa asiasta tai määritellä ongelma tai tavoite uudelleen.
.
On hyvä olla armollinen itselleen, sillä usein luovat prosessit eivät toteudu lineaarisessa järjestyksessä, jossa edetään orjallisesti vaiheesta toiseen. Luova prosessi on enemmänkin syklinen. Siinä käydään useaan otteeseen läpi prosessin eri vaiheet. Jokaisella kierroksella asia selkeytyy ja tulee lähemmäs ratkaisua, ja lopulta, jos sinulla käy hyvä tuuri, oivallat jotakin aivan uutta.
.
4.) Toimeenpano
Neljäs vaihe on luovan idean toimeenpano. Tämä on kokemukseni mukaan luovan prosessin vaikein vaihe, sillä tässä kohtaa sinun pitää uskaltaa hypätä tummaan veteen tietämättäsi, mitä veden alla on vastassa. Otat siis näkyvän riskin.
Toimeenpano on kriittinen piste siitä, saadaanko luova idea konkretian tasolle vai jääkö se ainoastaan ideaksi.
Tässä kohtaa sinun on syytä myös tarkastella sitä, onko luova idea toimeenpanon ja jatkokehittelyn arvoinen. Haluatko sinä käyttää aikaasi sen jatkokehittelyyn? Onko siinä potentiaalia?
Jos vastaus on kyllä, on aika kääriä hihat ja alkaa töihin.
Monella ihmisellä menee tässä kohtaa pupu pöksyyn, sillä nyt idea tulee näkyväksi ja tulemalla näkyväksi, se tulee myös haavoittuvaksi. Jotta nupullaan oleva ideasi ei kuole alkumetreille, sinun on syytä aluksi olla erittäin tarkka kenelle siitä kerrot. Suosittelen varovaisuuteen sen takia, että tässä vaiheessa ideasi on vielä niin heikolla nupulla, että se ei välttämättä kestä kovaa tuulta.
Ja vaikka ideasi olisi todellisuudessa hyvä ja toteuttamiskelpoinen, se ei ole koskaan sitä kaikkien ihmisten mielestä. Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sitä. Siksi sinun on hyvä etsiä kannustavia ihmisiä, jotka kykenevät näkemään potentiaalia nupullaan olevassa ideassa ja sitä myöten antamaan sinulle henkistä lannoitetta, jolla voit kasvattaa ideastasi vahvemman.
.
Sitten kun ideasi on vahvistunut, tai tarkemmin sanottuna vahvistusta on saanut oma uskosi siihen, voit alkaa puhua siitä enemmän myös sellaisille ihmisille, jotka todennäköisesti kritisoivat sitä. Silloin kritiikki ei enää tapa nupullaan olevaa heikkoa ideaa, vaan paremminkin auttaa sinua kehittämään sitä eteenpäin.
.
Nämä olivat siis Wallasin mallin neljä luovuuden vaihetta. Joten, ei muuta kun etsimään haastetta tai ongelmaa, johon haluat löytää luovan ratkaisun, ja hyppää mukaan luovuuden sykliin!
.
.
>> Lue uudesta älykkyyden muodosta >> Mikä henkisen äly oikeastaan on?
Tämän artikkelin lähteenä ja inspiraationa on käytetty Daniel Golemanin kirjaa “Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset.” Kirjan on kustantanut Samsaraa.
.
.
.
.
.
Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt henkisen älykkyyden asiantuntija.
mirja.karna@gmail.com
.
.
.
